Opiskelupaikasta sinä löydät tiedot eri koulutuksista, oppilaitoksista, pääsykokeista sekä opiskelijatarinat ja työelämätiedon.
Poliisikoulutus on käytännönläheistä ja sitä säädellään tarkasti. Loppujen lopuksi kouluttautumaan halutaan kuitenkin tavallisia naisia ja miehiä.
Poliisipäällystön koulutuksessa voi opiskella Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.
Poliisiammattikorkeakouluun pääsyn edellytys on poliisialan perustutkinto, joka on toisen asteen koulutus. Poliisialipäällystön tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä vanhempi konstaapeli, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus.
Poliisialan tutkintorakenne poikkeaa normaalista. Ensin opiskelijan on suoritettavat toisen asteen tutkinto poliisin perustutkinto, josta hän valmistuu vanhemmaksi konstaapeliksi.
Sen jälkeen hän siirtyy työelämään, jonka jälkeen kolme vuotta työskenneltyään voi hakea poliisipäällystön koulutusohjelmaan. Poliisipäällystön koulutus on laajuudeltaan 180 opintopistettä.
Poliisipäällystön tutkintokoulutus on johtamistaidollista ja esimiestehtäviin valmistavaa koulutusta.
Poliisipäällystön tutkinnossa on kaksi osaa. A-osa valmistaa komisarioksi ja B-osa ylikomisarioksi. B-osan opinnot suoritetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Nämä opinnot suoritetaan työn ohessa niin, että opiskelu ja työtehtävät tukevat toisiaan. B-opintojen suorittaminen kestää noin kolme vuotta.
Tutkinto avaa myös mahdollisuuden opiskella hallintotiedettä Tampereen yliopistossa tai kriminologiaa ja oikeussosiologiaa Turun yliopistossa.
Opinnoissa vuorottelevat harjoittelu ja teoriaopinnot.
Poliisipäällystön tehtäviin kuuluu oman alueensa poliisitoiminnan kehittäminen, suunnittelu ja johtaminen. Työhön kuuluu poliisien kenttätoiminnan johtamista sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä.
Päällystötutkinnon A-opinnot antavat pätevyyden komisarion, rikoskomisarion ja suojelupoliisin tarkastajan virkoihin. B-opinnot antavat kelpoisuuden ylikomisarion, rikosylikomisarion ja apulaispoliisipäällikön virkoihin sekä muihin ylempiin poliisin päällystötehtäviin.
Järjestyspoliisi valvoo yleistä järjestystä ja vastaa järjestys- ja liikennerikkomusten kuulusteluista ja tutkintatoimista. Rikospoliisi selvittää rikoksia, etsii niiden tekijöitä ja toimii ehdonalaisvalvojana.
Suurin osa poliiseista työskentelee paikallispoliisissa eli kihlakunnittain järjestetyissä poliisilaitoksissa. Valtakunnallisista yksiköistä liikkuva poliisi valvoo pääteiden liikennettä, moottorikelkkailua ja veneilyä, keskusrikospoliisi erikoistuu vakavaan, järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden tutkintaan ja torjuntaan sekä suojelupoliisi valtakunnan turvallisuutta uhkaaviin rikoksiin.
Poliiseja pyritään kouluttamaan tarpeen mukaan, joten periaatteessa kaikille valmistuville poliiseille pitäisi riittää työtä.
Vanhemman konstaapelin peruspalkka on vähintään noin 1 800 euroa kuukaudessa. Poliisin kuukausipalkka muodostuu peruspalkasta, kokemusosasta, suoritusosasta ja olosuhdeosasta sekä muista mahdollisista virkaehtosopimuksen mukaisista lisistä. Vastavalmistuneen poliisin säännöllisen työajan ansio voi olla 2 000–2 500 euroa kuukaudessa.
Säännöllisen työajan ansioon vaikuttavat merkittävästi muun muassa ilta-, yö- ja viikonloppuvuoroista ansaitut lisät.
Lähteet: