Eläinlääkärit huolehtivat eläinten terveyden- ja sairaanhoidosta, eläinsuojelusta ja tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä. Lisäksi he vastaavat elintarvikevalvontaan liittyvistä tehtävistä.

Työhön voi sisältyä vastaanotolla tehtävää työtä, sairaskäyntejä sekä hallinnollisia virka- ja valvontatehtäviä. Vastaanotolla eläinlääkäri hoitaa eläinten sairauksia, lääkintää ja rokotuksia.

Klinikkaeläinlääkärin työstä suuri osa on maatilojen tuotantoeläinten kuten lehmien, sikojen, hevosten ja lampaiden terveyden- ja sairaanhoitoa. Tyypillinen työympäristö on maatila, jossa eläinlääkäri tekee kaikki työvaiheet alusta loppuun: ottaa näytteet, tekee tutkimukset, määrittelee taudin, tekee tarvittavat toimenpiteet ja antaa lääkitykset eläimelle sekä tarkistaa tuotanto-olosuhteet.

Kunnaneläinlääkäri toimii alueellaan eläinsuojeluviranomaisena yhdessä poliisin ja terveystarkastajan kanssa. Pieneläinklinikan omistava eläinlääkäri puolestaan toimii usein esimiehenä muille eläinlääkäreille ja eläintenhoitajille.

Virka-, valvonta- ja hallintatehtävissä eläinlääkäri toimii asiantuntijana. Hän voi esimerkiksi työskennellä osan ajasta laboratoriossa, osan tarkastuskäynneillä ja osan työajastaan toimistossa.

Esimerkiksi tarkastuseläinlääkäri työskentelee lihanjalostuslaitoksessa valtion viranhaltijana. Hän vastaa lihantarkastuksesta, tuontantohygieniasta ja eläinsuojelusta.

Edellytykset ja vaatimukset

Työ vaatii kykyä tulla toimeen eläinten ja ihmisten kanssa, nopeaa omaksumiskykyä, päätöksentekoa, vastuunkantoa ja stressinsietoa.

Kliinisessä työssä vaaditaan kykyä käsitellä eläimiä ja palvella ihmisiä. Hoitotoimenpiteiden suorittamisessa tarvitaan toisinaan voimaa, kätten taitoja ja nopeaa päätöksentekokykyä. Allergia vaikettaa kliinisessä työssä toimivien eläinlääkärien työtä.

Sairaskäyntejä tehdään niin sikaloihin, navettoihin,kanaloihin, lampoloihin ja talleihin sekä koira- ja turkistarhoille. Koska eläinsuojissa ei yleensä ole erillisiä hoitotiloja, eläinlääkäri hoitaa eläimet useimmiten niiden ollessa sijoillaan suojassa.

Joskus toimenpiteet vaativat nopeaa reagointia sairaan tai muuten hankalan eläimen puolustautuessa. Eläinlääkärin on syytä tuntea eläinten käyttäytyminen. Taito kehittyy uran edetessä.

Työllistyminen

Eläinlääketieteen opinnot antavat mahdollisuuden toimia kaikilla eläinlääketieteen osa-alueilla. Eläinlääkäreitä työskentelee kuntien, valtion, yliopistojen ja teollisuuden palveluksessa. Osa eläinlääkäreistä työskentelee yksityisillä eläinlääkäriasemilla ja osa toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Elintarvikkeiden ja tarttuvien eläintautien valvontaan tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän eläinlääkäreitä. Myös seura- ja harraste-eläinten merkityksen ja määrän kasvu tarkoittavat sitä, että alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät.

Eläinlääkäreiden työllisyystilanne on erinomainen. Valmistunut eläinlääkäri työllistyy vakituiseen työsuhteeseen pian valmistumisensa jälkeen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Työllistyneet ovat sijoittuneet koulutustasoaan vastaavaan työhön.

Noin puolet eläinlääkäreistä toimii kliinisessä, potilaiden kanssa tapahtuvassa työssä. Toinen puoli eläinlääkäreistä toimii virkamiehinä, asiantuntijoina, tutkijoina tai opettajina.

Palkkaus

Palkkaus vaihtelee työnantajan ja työtehtävien mukaan. Kunnaneläinlääkärin alkupalkka vuonna 2009 oli 3 590–3 930 euroa kuukaudessa. Kokemusvuosien myötä palkka nousee lähes 6 000 euroon.

Lähteet:  

• Koulutusnetti  , Opetushallitus www.oph.fi
• Opintoluotsi  , Opetusministeriö www.minedu.fi
• Ammattinetti  , Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi