Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä painottuu yhä enemmän lääkehoidollisiin menetelmiin ja potilaiden itsehoitoon. Apteekit ovat usein asiakkaiden neuvontakeskuksia, joissa annetaan opastusta sairauksien hoitamisessa ja lääkkeiden käytössä sekä suoritetaan yleistä terveysneuvontaa.

Proviisorien tavallisia työtehtäviä ovat lääkealan tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä asiantuntijana ja johtajana toimiminen.

Lääkeala on perinteisesti kansainvälinen ja kansainvälistymiskehitys on tänä päivänä yhä huomattavampaa etenkin tutkijayhteisöissä.

Farmasian alan tutkimus- ja kehittämistyö on luonteeltaan poikkitieteellistä. Yhteistyötä tehdään muun muassa biologian, kemian ja lääketieteen alan asiantuntijoiden sekä diplomi-insinöörien kanssa. Markkinointitehtävissä toimii puolestaan kaupallisen alan osaajia.

Edellytykset ja vaatimukset

Suurin osa farmaseuteista toimii asiakaspalvelussa. Siksi onkin tärkeää, että farmaseutti tulee toimeen ihmisten kanssa ja on valmis auttamaan heitä parhaiden ratkaisujen löytämisessä.

Farmaseutilla on myös taloudellista vastuuta, sillä hänen on kyettävä löytämään taloudellisin ratkaisu asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta. Työ on usein kiireistä, joten stressinsietokyvystä on hyötyä.

Farmaseutin pitää osata soveltaa hyvin teoreettinen tieto käytäntöön. Hänen täytyy tuntea lääkkeet, niiden vaikutukset ja sivuvaikutukset sekä yhteensopivuus, valmistus, säilytys- ja käyttötavat.

Lääkkeidenvalmistustyössä farmaseutin täytyy tuntea lääkkeiden valmistusmenetelmät. Työ on tarkkaa ja vaatii huolellisuutta.

Fyysisesti työ vaatii raskaiden tavaroiden nostelua ja usein työasennot voivat olla hankalia. Vaarallisten aineiden käsittelyssä henkilökohtainen suojautuminen on tärkeää.

Allergia ei ole esteenä ammatissa toimimiselle, sillä tutkimus ja lääketeollisuuden markkinointityö tarjoavat vaihtoehtoisia työtehtäviä.

Työllistyminen

Farmaseuttien suurimpia työllistäjiä ovat apteekit, jotka työllistävät 77 prosenttia farmaseuteista. Muita työllistäjiä ovat lääketeollisuus, sairaalat ja terveyskeskukset sekä yliopistot, kaikkien osuus työllistäjinä alle 10 prosenttia.

Myös proviisorit työllistyivät suurimmaksi osaksi apteekkeihin. Noin 54 prosenttia työskentelee apteekeissa. Toinen suuri työllistäjä ovat lääketukut, joihin työllistyi 20 prosenttia proviisoreista.

Muut tehtävät sijoittuivat lääkevalmistukseen ja opetuksen- ja hallinnontehtäviin, molempien osuus alle 10 prosenttia.

Farmasian alan työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä ala kehittyy nopeasti koko ajan ja uusia lääkehoitoja tarvitaan ja kehitetään kaiken aikaa.

Tällä hetkellä työpaikkoja on enemmän kuin ottajia ja työttömyys on todella harvinaista, lähes olematonta.

Palkkaus

Farmaseutin alkupalkka oli vuonna 2009 oli 2 186 €/kk Akavalaisen työmarkkinaoppaan mukaan. Kokemusvuosien mukaan palkka saattoi nousta noin 2 661 euron kuukausiansioihin.

Proviisorien alkupalkka vuonna 2009 oli 3 097 €/kk Akavalaisen työmarkkinaoppaan mukaan. Kokemusvuosien mukaan palkka saattoi nousta noin 3 658 euroon kuukaudessa.

Lähteet:

• Koulutusnetti  , Opetushallitus www.oph.fi
• Opintoluotsi  , Opetusministeriö www.minedu.fi
• Ammattinetti  , Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi