Kielen opiskelu sivistää

Kielenkääntäjän työ vaatii paitsi kielitaitoa myös pakaralihaksia. Tulkin taas pitää hallita vuorovaikutustilanteet.

Olga Shevchuk, 26, istuu Kansallisarkiston tutkijanhuoneessa ja naputtaa tietokonetta.

Shevchuk opiskelee venäjän kääntämistä ja tulkkausta. Enää puuttuu gradu ja pari tenttiä, sitten maisteriksi vaadittavat pisteet ovat kasassa.

Shevchuk on syntynyt Ukrainassa mutta muuttanut Suomeen yhdeksänvuotiaana.

Kääntäjäksi opitaan käytännössä

Kääntäjäksi ja tulkiksi aikovat opiskelevat tietenkin valitsemaansa kieltä: sen kielioppia, sanastoa ja ääntämistä. Lisäksi opintoihin kuuluu kääntämisen teoriaa, yleistä kielitiedettä ja suomen tai ruotsin kielioppia ja kielenhuoltoa.

Ja koska kieli ja kulttuuri kuuluvat erottamattomasti yhteen, opintoihin kuuluu pakollinen puolen vuoden opiskelijavaihto Venäjällä.

– Onhan tämä opiskelu aika käytännönläheistä, jos vertaa moneen muuhun yliopistoaineeseen. Opinnoissa tehdään sitä samaa, mitä sitten oikeassa työssäkin, hän jatkaa.

– Saatetaan esimerkiksi lavastaa tilanne, jossa opettajat edustavat neuvottelun eri osapuolia, ja meidän pitää tulkata. Siinä oppii, mitä pitää tehdä vaikka silloin, kun osapuolien keskustelu käy niin kiivaaksi, että tulkkikaan ei pysy perässä.

Työelämässä itsenäisyys on valttia

Yritykset, järjestöt ja julkinen hallinto tarvitsevat tulkkien palveluita aina silloin, kun yhteistä kieltä asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa ei ole.

Alalla tyypillinen tapa saada töitä on oman toiminimen perustaminen tai freelancerina toimiminen, vaikka toki isot käännösfirmatkin työllistävät kääntäjiä ja tulkkeja.

Aloittavalla yrittäjällä ei ole kontakteja ja työn saaminen on hankalaa. Siksi suhteita kannattaa luoda jo opiskeluaikana. Kun saa toimeksiantoja, sana leviää, jos työnsä hoitaa hyvin ja huolella.

Etsitään uteliaita, luotettavia ja tarkkoja tyyppejä

Shevchukin tehtävä on kääntää esimerkiksi sopimustekstejä ja tulkata neuvotteluissa, joissa sovitaan asiakirjojen luovutuksesta ja käytöstä.

Konkreettisesti työ on paljon päätteen äärellä istumista, ja netti on tärkein apuväline.

– Teen historiaan liittyviä käännöksiä, enkä ennestään tiennyt historiasta juuri mitään.

Kääntäjän työn inspiroivimpia puolia onkin juuri se, että joutuu ottamaan asioista selvää. Silloin törmää – melkein aina – johonkin mielenkiintoiseen.

Teksti ja kuvat: Päivikki Pietarila

 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo