Opiskelupaikasta sinä löydät tiedot eri koulutuksista, oppilaitoksista, pääsykokeista sekä opiskelijatarinat ja työelämätiedon.
Kuvataiteilijan työ vaatii taiteellista ja visuaalista lahjakkuutta, erilaisten materiaalien ja tekniikoiden hallintaa sekä kädentaitoja. Tärkeää on kehittää omat yksilölliset työskentelymenetelmänsä, aiheensa ja näkemyksensä.
Kuvataiteilijoiden ammattinimikkeitä ovat perinteisesti olleet taidemaalari, kuvanveistäjä ja taidegraafikko. Nykyään monet käyttävät ympäripyöreää kuvataitelija-nimikettä, joka ei lokeroi taiteilijaa tietyn taidemuodon piiriin.
Taiteilijan työ on luovaa ja monesti yllättävän fyysistä. Työ tehdään käytännössä käsin. Tästä syystä esimerkiksi kuvanveistäjistä ennen suurin osa oli miehiä.
Oman persoonallisen ilmaisutavan etsiminen on koko elämän kestävä prosessi ja taiteilijan täytyy olla valmis kehittämään itseään jatkuvasti.
Taiteilijan työ on perinteinen kutsumusammatti. Taidealan ammatit vaativat luovuutta, itsenäisyyttä, uskallusta ja omaperäisyyttä. Tietysti kuvataiteilijan täytyy olla myös taiteellisesti ja visuaalisesti lahjakas.
Varmaa tietoa tulevaisuudesta ei ole ja taitelija onkin usein oman työnsä herra. Keskeinen edellytys taiteilijana toimimiselle on ilmaisun halu.
Omaa alaa kannattaa seurata ahkerasti sekä kotimaassa että ulkomailla. Teoreettisesta tiedosta ja ajankohtaisten asioiden tuntemuksesta taiteilija voi ammentaa ideoita omaan työskentelyynsä.
Taidealalle aikovan kannattaa varautua siihen, että hän saattaa joutua toimeentulonsa turvaamiseksi tekemään muutakin kuin taiteellista työtä.
Koko ammattikunnasta työttömien osuus on korkein muihin taiteenaloihin verrattuna; se vaihtelee 20–40 prosenttiin.
Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneista joka neljäs työskenteli ainoastaan kuvataiteilijana. Yli puolet valmistuneista toimi kuvataiteen opettajina, näiden joukossa professoreita ja ammattikorkeakoulun yliopettajia.
Tutkimuksen mukaan taidealan AMK-tutkinnon suorittaneiden päätoimeentulolähteet olivat kuvataidealalla kaikkein pienimmät. Tutkimukseen vastanneista vain viidennes oli koulutustaan vastaavassa työssä.
Monet kuvataiteilijoista työskentelevät vapaina taiteilijoina tai freelancereina.
Vuoden 2006 lopussa taide- ja kulttuurialan työttömyysprosentti oli noin 14.
Yleisiä sivutöitä ovat esimerkiksi taidearvostelut. Museoalalla on tarjolla jonkin verran pätkätöitä, mutta virkoja aukeaa harvakseltaan.
Suurin osa taiteilijoista on vapaita taiteilijoita. Useat tekevät sivutöitä ja saavat satunnaisesti apurahaa. Taiteilijalle rahantulo on harvoin varmaa ja tulot saattavatkin heitellä rajusti eri vuosien välillä.
Suomessa on melko toimiva apurahajärjestelmä. Apurahoja taiteilijoille jakavat sekä valtio että muutamat yksityiset säätiöt. Merkittävä osa taiteilijakunnasta nauttiikin jossain vaiheessa uraansa apurahaa.
Lähteet: