Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet työskentelevät hyvin erilaisissa tehtävissä. He voivat hakeutua lähes kaikille työmarkkina-aloille niin tuomioistuinlaitoksen, julkisen hallinnon, yksityisen elinkeinoelämän, järjestöjen kuin asianajotoiminnankin piiriin.

Osa tutkinnon suorittaneista työskentelee tutkijoina ja osa sijoittuu muihin kuin perinteisiin juridisiin ammatteihin.

Oikeudellista neuvontaa

Alan ammattilaisten oikeudellinen tietotyö on palvelutyötä eri osa-alueilla. Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt jatkuvasti monimutkaistuvassa yhteiskunnassa.

Muun muassa asunnon osto, avioituminen, perinnönjako, työsuhteen solminen tai rikoksen uhriksi joutuminen ovat tilanteita, joissa yksityiset henkilöt tarvitsevat tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Viranomaistoiminnassa tarvitaan myös paljon lakiosaamista. Viranomaisilla on monia lakisääteisiä tehtäviä ja heidän tulee päätöksissään toimia niin, etteivät loukkaa kansalaisten oikeuksia.

Liike-elämässä puolestaan tehdään lukuisia oikeudellisia sitoumuksia ja yritystoimintaa säätelevät useat lait. Isoilla yrityksillä onkin usein liuta omia juristeja palkattuna hoitamaan yrityksen lakiasioita.

Kaikkia lakimiehiä yhdistävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että toimialueesta riippumatta lakimiehet toimivat palvelu- ja esimiestehtävissä.

Edellytykset ja vaatimukset

Hyvältä juristilta vaaditaan monenlaisia taitoja, kuten valmiuksia uuden tiedon hankintaan, kykyä soveltaa oikeudellista tietoa argumentoinnissa, kykyä tunnistaa eri ongelmanratkaisuvaihtoehtoihin liittyvät arvot, normit ja intressit, kykyä tehdä oikeudenmukainen ratkaisu ja perustella se, kykyä tuottaa uutta tietoa, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, monipuolista kielitaitoa sekä hyvää ammattietiikkaa.

Oikeudellisen asiantuntemuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Kansainvälistyminen ja oikeudellisen sääntelyn monimutkaistuminen ja lisääntyminen asettavat lakimiehille uusia mielenkiintoisia haasteita.

Työllistyminen

Oikeustieteen maistereitten työllisyystilanne on erinomainen ja vain noin 3 prosenttia on työttömänä.

Oikeustieteen maisterin tutkinto on yleistutkinto, joka antaa valmiudet hyvin monenlaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Se on niin ikään kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja hallinnon virkoihin.

Oikeustoimen ja hallinnon tehtävien lisäksi lakimiehiä työllistävät julkisella sektorilla poliisi-, vero- ja ulosottotehtävien johtamistyö.

Yksityisen sektorin työllistäjiä ovat asianajo- ja lakiasiaintoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt sekä muut yritykset ja elinkeinoelämän tahot. Myös yksityisyrittäjyys on alalla yleistä.

Lakimiesten ammattien kirjo on monipuolinen ja työllisyystilanne hyvä johtuen muun muassa koulutuksen tarjoamasta laaja-alaisesta asiantuntemuksesta.

Palkkaus

Palkat yksityisellä ja julkisella sektorilla ovat suurin piirtein samanlaiset. Aloituspalkka oli vuonna 2009 yksityisellä 3 560 €/kk ja julkisella 2 772 €/kk.

Yksityisellä palkka nousi viiden vuoden kokemuksen jälkeen yli 5 000 euron ja kahdenkymmenen vuoden kokemuksella lähes 8 000 euron.

Vuonna 2008 julkisella puolella esimerkiksi käräjätuomareiden keskimääräinen palkka oli 5 084 euroa kuukaudessa ja kihlakunnansyyttäjän 4 195 euroa.

Julkisella ja yksityisellä sektorilla alkupalkat ovat siis suurin piirtein samat, mutta vuosien kuluessa yksityisellä puolella palkat nousevat yli julkisen.

Lähteet:

• Koulutusnetti  , Opetushallitus www.oph.fi
• Opintoluotsi  , Opetusministeriö www.minedu.fi
• Ammattinetti  , Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi