Opiskelupaikasta sinä löydät tiedot eri koulutuksista, oppilaitoksista, pääsykokeista sekä opiskelijatarinat ja työelämätiedon. Apunasi on myös Virtuaaliopo.
Psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina muun muassa terveydenhuollon alalla. Erikseen on olemassa myös filosofian maisterin tutkinto, jonka suorittaneet voivat toimia opettajana ja tutkijana.
Yliopistosta riippuen psykologian laitos on joko humanistisen tai yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alaisuudessa. Helsingissä psykologiaa opiskellaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
Opiskelun ja tutkimuksen painopisteet vaihtelevat yliopistoittain. Helsinki on pääasiassa erikoistunut lääketieteen psykologiaan, neurologiaan, oppimisen ja ajattelun psykologiaan sekä persoonallisuuden tutkimukseen, mutta siellä voi opiskella myös muita osa-alueita.
Turun painopisteet ovat oppimisen psykologia, varhaiskehitys sekä työ- ja organisaatiopsykologia. Tampereella korostuu terveyden psykologia sekä liikenne-, työ- ja organisaatiopsykologia.
Jyväskylän yliopisto on keskittynyt kehitys-, persoonallisuus- ja neuropsykologiaan sekä kliiniseen psykologiaan. Joensuussa voi opiskella elämänkulun ja ammatinvalinnan psykologiaa.
Erikoistumisesta huolimatta psykologian opetusta tarjoavat yliopistot toimivat yhteistyössä. Yliopistot ovat erikoistuneet opetuksessa ja tutkimuksessa eri osa-alueille ja opiskelijat voivat valita psykologian opintoja kaikista yliopistoista.
Viime vuosina on yleistynyt myös audiovisuaalinen opetus, jolloin luennot voidaan lähettää toisesta yliopistosta toiseen.
Psykologia pääaineena voi suorittaa psykologian kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Psykologian kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja se koostuu 180 opintopisteestä. Sen suorittaminen vie aikaa keskimäärin kolme vuotta.
Psykologian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se koostuu 330 opintopisteestä. Tutkinto on laaja-alainen yleistutkinto, josta on mahdollista suuntautua psykologian eri alueille niin tieteellisen tutkimukseen kuin käytännön psykologin työhönkin.
Maisterin tutkinto koostuu psykologian eri osa-alueiden teoreettisista opinnoista, tutkimusmenetelmien ja ammattikäytäntöjen opinnoista sekä harjoittelusta.
Psykologialla on yhtymäkohtia biologiaan, lääketieteeseen, käyttäytymistieteisiin sekä sosiaali- ja yhteiskuntatieteisiin.
Psykologia eroaa sosiaalipsykologiasta siten, että psykologia tarkastelee ihmistä enemmän yksilönä kun taas sosiaalipsykologia keskittyy ihmisen toimintaan ryhmässä ja yhteiskunnan jäsenenä.
Psykologian yliopisto-opiskelu valmistaa psykologin ammattiin ja muihin alan asiantuntijatehtäviin. Opiskelun tavoitteena on saavuttaa tieteellinen ajattelutapa, taito tiedon ja tilanteiden kriittiseen arviointiin sekä monipuolisten tutkimus- ja hoitomenetelmien omaksuminen.
Lisäksi tavoitteena on psykologian alan monipuolisten tutkimus- ja hoitomenetelmien hyvän hallinnan saavuttaminen ja monipuolinen ja syvällinen tuntemus psykologian eri osa-alueista.
Psykologian eri osa-alueita ovat esimerkiksi ajattelun ja oppimisen psykologia, neuro-, kehitys-, kasvatus-, sekä työ- ja organisaatiopsykologia.
Psykologian opiskelu etenee pääasiallisesti kursseittain. Kursseihin kuuluu luentoja, harjoituksia, itsenäisesti suoritettavia tutkimustehtäviä ja kirjallisuuden lukemista.
Psykologian opintoihin sisältyy opetusta sen lähitieteistä, esimerkiksi yhteiskunta-, luonnon-, kasvatus- sekä tietojenkäsittelytieteestä, kieli- ja viestintäopintoja sekä tutkimusmenetelmäopintoja.
Ryhmissä työskentelyyn tarvitaan sosiaalisia valmiuksia. Psykologin ammatillisia valmiuksia opiskellaan tutkinnon loppupuolella, joilloin suoritetaan myös harjoittelu.
Psykologian opettajaksi aikovat voivat sisällyttää tutkintoonsa opettajankoulutuksen, jossa opiskellaan psykologian ohella toista opetettavaa ainetta, tavallisimmin uskontoa tai filosofiaa.
Opiskelumateriaali on suurelta osin englanninkielistä. Opintojen ammattisuuntautuneisuudesta johtuen opiskellaan paljon yhteisiä aineita.
Opiskelu on melko vaativaa ja edellyttää suurehkoa työpanosta. Tilastomenetelmien ja luonnontieteellisten tutkimusotteiden keskeisyys saattaa yllättää humanistista tiedettä opiskelemaan lähteneen opiskelijan. Opiskelu on myös teoreettisempaa ja tieteellisempää kuin opiskelijat usein odottavat.