Työssä vaaditaan henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Upseerin on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa joskus vaikeissakin olosuhteissa.

Upseerit toimivat erilaisissa johdon, suunnittelun, kansainvälisen toiminnan, toimintavalmiuden, huollon ja muiden erikoisalojen tehtävissä. Tehtävät riippuvat puolustushaarasta ja aselajista sekä koulutuksesta.

Kaikista upseerin tehtävistä noin kolmannes on kouluttajan tehtäviä. Upseeri työskentelee aluksi varusmiesten kouluttajana ja virkauran edetessä esimerkiksi kantahenkilökunnan kouluttajana.

Upseereita palvelee erilaisissa tehtävissä rauhanturvajoukoissa ja kansainvälisissä esikunnissa. Kansainvälisiä tehtäviä on myös lähetystöissä ja EU-edustustoissa.

Tehtävätasot vaihtelevat nuoren upseerin tehtävistä kenraalin tehtäviin. Kansainväliset tehtävät ovat vapaaehtoinen osa ammattitaidon kehittämistä.

Upseerin ura on mahdollinen myös naisille. Tällä hetkellä upseereista on naisia noin noin kaksi prosenttia.

Varma eteneminen

Esikuntaupseerikurssin suorittamisen jälkeen, joka on yleensä noin 10 palvelusvuotta, siirrytään usein esikuntatehtäviin joko joukko-osastossa tai maanpuolustusalueella.

Yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneet ylennetään viimeistään kurssin päättyessä majuriksi/komentajakapteeniksi ja he palvelevat yleensä suunnittelun, johdon, toimintavalmiuden ja erikoisalojen piirissä.

Everstiluutnantin/komentajan sotilasarvoon ylennetään noin 18 palvelusvuoden jälkeen. Tällöin työtehtävät ovat esikuntatehtäviä joukko-osaston ylimmissä tehtävissä tai maanpuolustusalueen esikunnassa ja pääesikunnassa vaativimmissa osastotehtävissä.

Noin 23 palvelusvuoden jälkeen osa upseereista ylennetään everstin/kommodorin sotilasarvoon. Tämäntasoisia tehtäviä ovat joukko-osaston komentajan tehtävät ja osastopäällikön tehtävät sekä maanpuolustusalueen esikunnassa että pääesikunnassa.

Edellytykset ja vaatimukset

Koska upseerien tehtävänä on kouluttaa mahdollisimman päteviä kouluttajia ja johtajia niin sodan kuin rauhan ajan tehtäviin, vaaditaan alalle hakeutuvalta oppimiskykyä sekä henkistä ja fyysistä kestävyyttä.

Upseerin on oltava oma-aloitteinen, johtamis-, organisointi- ja yhteistoimintakykyinen sekä ulospäin suuntautunut. Erilaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen joskus vaikeissakin olosuhteissa.

Upseerin on pystyttävä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Upseeri on vastuussa paitsi yksikkönsä tehokkuudesta, myös henkilöstönsä hyvinvoinnista, yhteishengen luomisesta sekä työ- ja palvelusturvallisuudesta.

Upseerin on sitouduttava ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Fyysisen kunnon ylläpitäminen on välttämätöntä ja työnantaja mahdollistaakin viikoittaisen ohjatun liikunnan työajalla.

Kielitaito on välttämätön kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä.

Työllistyminen

Sotatieteilijöiden keskuudessa vallitsee täystyöllisyys, koska Puolustusvoimat palkkaa kaikki kouluttamansa henkilöt.

Eri puolustushaarat ja aselajit mahdollistavat monipuolisen valikoiman työpaikkoja. Maavoimat on suurin työllistäjä ja upseereista 65 prosenttia työskenteleekin maavoimissa.

Upseerin perusopinnot antavat kelpoisuuden määräaikaiseen reservin upseerin virkaan, sotatieteiden kandidaation tutkinto määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja sotatieteiden maisterin tutkinto vakinaiseen nuoremman upseerin virkaan.

Määräaikaisessa virassa palvelevat voivat opintoja täydentämällä hakeutua vakinaisiin virkoihin.

Palkkaus

Alkupalkka Puolustusvoimissa on 1 980 eurosta ylöspäin. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella majurina tai everstiluutnanttina palkka oli vuonna 2009 oli 3 600–5 000 euroa kuukaudessa.

Palkkoihin tulee lisäksi erilaisia lisiä esimerkiksi sotaharjoituksista ja meripalvelusta.

Lähteet:

• Koulutusnetti  , Opetushallitus www.oph.fi
• Opintoluotsi  , Opetusministeriö www.minedu.fi
• Ammattinetti  , Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi