Työelämä (diplomi-insinöörit)

Diplomi-insinöörit ovat tekniikan eri osa-alueiden asiantuntijoita. He vastaavat tekniikan kehittymisestä ja tekniikan käyttäjien perehdyttämisestä tekniikan uusiin sovellutuksiin.

Tehtäväalue on laaja. Suunnittelu- ja neuvontatyön ohella diplomi-insinöörien toimialaan kuuluu muun muassa ympäristönsuunnittelutehtäviä.

Ammattikunnan työllistymisnäkymät ovat erinomaiset, eikä valittu koulutusohjelma, opintosuunta tai pääaine tavallisesti rajoita työelämään sijoittumista. Valinnoilla voi kuitenkin olla sijoittumista ohjaavaa merkitystä, koska ne kuvastavat työnhakijan tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita.

Diplomi-insinöörit työllistyvät pääosin alan asiantuntija-, hallinto-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä tutkijoiksi. Uudet erikoistumisalueet laajentavat työllistymiskenttää muun muassa liiketaloudellisten ja humanististen sekä yhteiskuntatieteellisten alojen suuntaan.

Etenkin nuoret diplomi-insinöörit ovat työmarkkinoilla erinomaisessa asemassa.

Edellytykset ja vaatimukset

Kaikissa diplomi-insinöörin tehtävissä vaaditaan aloitekykyä, luovuutta ja kykyä jatkuvaan alan kehityksen seuraamiseen ja uuden tiedon omaksumiseen.

Työ on vastuullista inhimillisesti ja taloudellisesti. Vahva itseluottamus onkin työssä tarpeen.

Hyvä vieraiden kielten taito on nykyään edellytys diplomi-insinöörin tehtävissä toimimiselle. Opiskelijan on siksi järkevää panostaa myös kieliopintoihin jo opiskeluaikana.

Työllistyminen

Diplomi-insinöörit työllistyvät poikkeuksellisen hyvin. Alan työttömyysaste on noin 2 prosenttia. Yritykset käyvätkin usein rekrytoimassa opiskelijoita jo koulunpenkiltä.

Työllistäjistä merkittävin on teollisuuden ala, joka työllistää diplomi-insinööreistä 55 prosenttia. Palvelualat työllistävät 25, valtio 12 ja kunnat 6 prosenttia.

Palkkaus

Työnantajasektori vaikuttaa diplomi-insinöörien palkkaukseen. Julkisella sektorilla, valtion tai kunnan palveluksessa palkka muodostuu peruspalkasta ja henkilökohtaisista lisistä kuten paikkakuntalisästä tai palvelusvuosilisistä.

Yksityisellä sektorilla solmitaan henkilökohtainen työsopimus. Palkkaan vaikuttaa tällöin muun muassa työkokemus ja työtehtävän vaativuus.

Vuoden 2008 lopussa diplomi-insinöörien alkupalkka yksityisellä sektorilla oli keskimäärin 3 100 €. Kahdenkymmenen työvuoden jälkeen palkka on keskimäärin 5 900 €.

Työelämä (arkkitehtiosastot)

Tyypillisiä arkkitehdin työtehtäviä ovat rakennusten sekä alueellisten kokonaisuuksien kuten kuntien ja kaupunkien suunnittelutehtävät.

Suunnittelutehtävien lisäksi erilaiset rakennuttamis- ja hallintotehtävät ovat lisääntyneet. Viime vuosina myös erilaisten tuotesuunnittelutehtävien, muotoilun ja multimediatehtävien merkitys on kasvanut.

Arkkitehti toimii yhteistyössä erilaisten teknisten, taloudellisten ja taiteellisten asiantuntijoiden sekä viranomaisten kanssa.

Samoista työtehtävistä ovat kilpailemassa monet insinöörikunnan edustajat sekä samansuuntaisen, mutta suppeamman koulutuksen saaneet rakennusarkkitehdit.

Edellytykset ja vaatimukset

Arkkitehdin ammatti edellyttää luovuutta, mielikuvitusta, taiteellista ja teknistä lahjakkuutta sekä sosiaalista kyvykkyyttä. Taito ilmaista ajatuksia selkeästi on tärkeä.

Työ on vahvasti sosiaalista yhteistyötehtävien ja yleisökontaktien keskeisyydestä johtuen. Työtä tehdään usein pienissä työryhmissä.

Työ vaatii kykyä laaja-alaiseen ja kauaskantoiseen ajatteluun, sillä suunnittelutyössä on huomioitava muun muassa tehtävä, jota varten rakennus rakennetaan sekä rakentamisen tekniset ja taloudelliset rajoitukset.

Arkkitehti on vastuussa suunnittelemiensa rakennusten tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta. Työ sallii itsensä ja omien toiveidensa toteuttamisen viranomaisten ja eri alojen asiantuntijoiden asettamissa rajoissa.

Työn varjopuolia ovat kiireen, pitkien työpäivien ja ylitöiden tavallisuus sekä vastuullisen tehtävän aiheuttama henkinen kuormitus.

Työllistyminen

Kaikki työelämän sektorit työllistävät arkkitehtejä. Tavallisia työnantajia ovat kuntien tekniset virastot, eri oppilaitokset ja ympäristöministeriö.

Yksityisyrittäjyys on alalla erittäin tavallista. Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa työskentelee noin 30 prosenttia arkkitehdeistä. Noin 40 prosenttia toimii itsenäisinä yrittäjinä.

Palkkaus

Arkkitehtien palkkaus riippuu paljolti työnantajasektorista. Yksityisellä sektorilla solmitaan henkilökohtainen työsopimus.

Yksityisyrittäjän palkka riippuu asiakaskunnan laajuudesta, tehtyjen töiden vaativuudesta sekä yleisistä liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Yksityisen yrittäjän olisikin hyvä tuntea liiketaloutta.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n palkkasuositukset vaihtelevat kokemuksen ja työssäolovuosien mukaan. Vuonna 2009 kunnalla työskentelevän arkkitehdin peruspalkka oli 3 100 € ja suunnittelutoimistossa työskentelevän 2 860 €.

Palkat vaihtelevat työn vaativuuden sekä sen mukaan onko henkilö töissä valtiolla, kunnalla vai yksityisellä sektorilla. Myös taloussuhdanteiden vaihtelu vaikuttaa arkkitehtien työtilanteeseen sekä palkkaukseen.

Tutustu myös Teekkariksi-osioon!

• Opiskelu
• Opiskelijatarinat
• Työelämä
• Nainen & tekniikka

Lähteet:

• Koulutusnetti  , Opetushallitus www.oph.fi
• Opintoluotsi  , Opetusministeriö www.minedu.fi
• Ammattinetti  , Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi