Valmistaudu erilaisia tehtäviä varten

Pääsykokeen kysymykset vaihtelevat ainekohtaisesti. Kysymykset ovat pääosin esseitä, käsitteiden ja termien määrittelytehtäviä, monivalinta- ja väittämätehtäviä, aineistokoetehtäviä, täydennys- ja aukkotehtäviä sekä matemaattisissa aineissa laskutehtäviä.

Vanhoja valintakoetehtäviä löytyy yliopistojen nettisivuilta. Jos pääsykoekirja on sama useampana peräkkäisenä vuonna, tehtävät toimivat hyvänä harjoitusmateriaalina.

Koskaan ei kannata luottaa siihen, etteikö aiemmin kokeessa ollutta kysymystä kysyttäisi uudelleen. Vanhat valintakoetehtävät kannattaa ehdottomasti käydä läpi perusteellisesti. Samalla niiden avulla arvioit osaamistasi ja syvennät oppimaasi. Tarkista vastauksesi arvosteluperusteista, jolloin omaksut kokeessa vaadittavan vastauksen tason.

Kaikilla Valmennuskeskuksen kursseilla analysoidaan ja harjoitellaan alakohtaisesti tyypillisiä pääsykoekysymyksiä.

Monivalintatehtävä

Monivalintatehtävät mittaavat opiskelijan motivaatiota: kuinka motivoitunut hän on pääsemään sisään yliopistoon ja kuinka perusteellisesti yksityiskohtia myöten hän jaksaa lukea pääsykoekirjat. Yksityiskohtien ulkoaopettelu ei kuitenkaan riitä, sillä kysymyksillä testataan usein asioiden taustojen ymmärtämistä.

Monivalintatehtävät voivat vaatia myös tiedon sovellusta, jolloin tehtävän osana saattaa olla pieni aineisto. Tällöin annetun aineiston pohjalta pitää valita oikea vastaus. Perinteisesti monivalintatehtävissä kysytään mm. käsitteitä, termejä ja henkilöitä.

Määrittelytehtävä

Määrittelytehtävissä kysytään yleensä keskeisiä käsitteitä tai termejä. Faktatiedot tulee esittää tiiviisti ja selkeästi; mikä on olennaista, mistä käsitteessä on kysymys, mitkä ovat siihen keskeisesti liittyviä asioita, mihin yhteyteen asia liittyy ja mitkä ovat käsitteen vaikutussuhteet. Sanamäärä tai vastaustila saattaavat olla rajattuja.

Essee

Pääsykoetason essee ei ole samanlainen kuin lukion koevastaus. Lukiossa hyvänä esseenä pidetään yleensä lyhyttä, napakkaa ja tiukasti vain annettuun kysymykseen vastaavaa esseetä. Pääsykokeessa esseeltä odotetaan käsiteltävän asian laajempaa esittelyä ja pohdintaa, joka heijastaa kirjoittajan kokonaisvaltaista ymmärrystä aiheesta ja sisältää riittävästi yksityiskohtaisen tiedon esittelyä asiasta.

Tekstin tulee olla perusteltua. Jokaisen esitetyn asian täydennettävä vastausta kysymyksen kannalta oleellisella tavalla. Joidenkin aineiden pääsykokeessa esseen vastaustila on rajattu tiettyyn rivi- tai sanamäärään.

Esseen arvostelussa kiinnitetään huomiota

1. Kattavuuteen: Sisältää keskeiset asiat ja riittävän tarkat yksityiskohdat
2. Perusteluihin ja johdonmukaisuuteen: osattava yhdistää kirjan eri kohtien näkökulmia
3. Selkeään esitystapaan: looginen, hyvin jäsennetty

Aineistokoetehtävä

Pääsykoetehtävät ovat olleet entistä soveltavampia viime vuosina ja erilaiset aineistokokeet ovat lisääntyneet.

Aineistokoe tarkoittaa sitä, että kokeessa jaetaan erillinen tekstimateriaali, johon ei ole voinut valmistautua etukäteen. Aineiston pituus on ollut 3-15 sivua alasta riippuen. Kokeen kysymykset (esim. soveltavat esseet) on laadittu niin, että niissä joutuu käyttämään ja vertailemaan pääsykokeessa annettua tietoa aineistomateriaalissa olevaan tietoon.

Aineistokoe mittaa muistamista ja oppimista. Sen avulla pyritään arvioimaan opiskelijan opiskelutaitoja: luku-, muistiinpano- ja vastaustekniikkaa. Kokematon lukija keskittyy yleensä tekstiin sellaisenaan ja toistaa sitä sanasta sanaan laatimassaan vastauksessa. Asiantunteva lukija löytää tekstistä olennaiset syvärakenteet ja pystyy sen perusteella olemaan joustava ja keskittymään olennaisiin asioihin vastauksessaan toissijaisten yksityiskohtien toistamisen sijasta.

Aineistoon perustuvat tehtävät ovat usein esseetyyppisiä ja vaativat tiedon sovellusta ja vertailua sekä syy-seuraussuhteiden selvennystä faktatietojen lisäksi. Tehtäviin vastataan periaatteessa samalla tavalla kuin esseetehtäviinkin, mutta vastaus perustuu annettuun aineistoon ja siinä esitettyihin näkökulmiin. Usein tehtävissä sovelletaan ja vertaillaan pääsykoekirjan tietoja annetun aineiston tietoihin ja sen esittämiin näkökulmiin.