Ainon vinkit harjoitteluun aikovalle

1. Mieti, mitä kaikkein eniten haluaisit tehdä ja mistä oppia lisää.
2. Ryhdy heti selvittämään potentiaalisia paikkoja ja ota selvää, miten kyseisiin tehtäviin voisi päästä.
3. Ole aktiivinen ja oma-aloitteinen! Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa harjoitteluun ulkomaille.

Aino Pennanen, 28, oli työskennellyt jo pitkään Amnesty Internationalin Suomen osastossa ja lisäksi viettänyt aikaa Brysselissä. Kuin luonnollisena jatkumona hän pääsi harjoitteluun Amnestyn EU-toimistoon neljäksi kuukaudeksi syksyllä 2008.

– Uskon, että aikaisempi työkokemukseni ja jaksoni Brysselissä auttoi minua hakuvaiheessa. Silti paikasta kilpailee koko EU:n hakijoiden kanssa ja kuulemma paikkaani haki noin 200 ihmistä ympäri maapalloa, Aino kertoo.

Itse hankittu harjoittelupaikka

Ulkomailla suoritettava harjoittelu voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa yli vuoden jaksoon.

Oman paikan etsiminen kannattaa aloittaa tutustumalla oman oppilaitoksen mahdollisiin harjoittelupaikkoihin. Jotkin vaihto-ohjelmat saattavat sisältää myös työharjoittelua. Myös opiskelijajärjestöillä voi olla harjoittelupaikkoja haussa.

Opinto-ohjaajan ja kansainvälisistä asioista vastaavan henkilön juttusilla on hyödyllistä käydä hankkimassa lisätietoa eri mahdollisuuksista. Kolmas vaihtoehto on hankkia paikka itse, kuten Aino teki.

Valituksi 200 hakijan joukosta

Aino etsi harjoittelupaikkaa verkkosivuilta ja löysikin Amnestyn sivuilta tietoa harjoittelupaikoista. Hän haki välittömästi hakuajan alettua paikkaa ja pääsi haastatteluun.

- Tuntuuhan se hurjalta, että kahdestasadasta hakijasta vain seitsemän kutsuttiin haastatteluun. Täytyi voida näyttää, että on kokemusta ihmisoikeuksista, kansainvälisistä instituutioista ja kielitaitoa, Aino täsmentää.

Käytännön järjestelyt hoituivat ystävien avustuksella

Käytännön järjestelyt tuottavat usein ulkomaille lähteville opiskelijoille päänvaivaa, joten aikaisemmista kontakteista voi olla kullanarvoinen apu.

– Minua auttoi se, että minulla oli jo ystäviä paikan päällä. He auttoivat asumisjärjestelyissä ja heidän ansiostaan kaikki sujui kätevästi, Aino muistelee.

Suomessa CIMO välittää harjoittelupaikkoja YK:n ja EU:n kansainvälisiin organisaatioihin ja lisäksi CIMO tarjoaa neuvoja kaikille harjoittelusta kiinnostuneille ja auttaa järjestämään myös työlupia itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin.

Halu oppia lisää

Ainolle harjoittelupaikka oli ihanteellinen, koska hän oli kiinnostunut ihmisoikeuksista ja niiden parissa työskentelemisestä. Lisäksi hän on opinnoissaan Helsingissä erikoistunut kansainväliseen oikeuteen.

– Halusin oppia lisää EU:sta ja politiikkaan vaikuttamisesta. Kyseistä harjoittelupaikkaa hain, koska halusin oppia lisää yritysten ihmisoikeusvastuusta, Aino täsmentää.

Hänet otettiin hyvin vastaan harjoittelupaikassa. Esimiehensä auttoi Ainoa tarvittaessa ja neuvoi mielellään. Kaikki harjoittelijat saivat lisäksi koulutusta tehtäviinsä.

Onnistunut työharjoittelu poiki jatkopestin

Työtehtävät olivat vaihtelevia. Usein Aino istuskeli kuuntelemassa parlamentin istuntoja, kommentoi Euroopan investointipankin toimia ja antoi lausuntoja, jos niitä pyydettiin. Myös yhteydenpito muihin kansalaisjärjestöihin oli yksi tärkeä tehtävä.

Amnesty on suosittu vierailukohde opiskelijoiden keskuudessa, joten lukuisia kertoja Aino otti vastaan joukon kiinnostuneita nuoria ja luennoi heille Amnestyn toiminnasta.

- Opin eniten strategista ajattelua ja sitä, miten EU-politiikkaan voi vaikuttaa. Lisäksi opin käytännön tasolla lisää EU:sta ja sen politiikasta.

Keväällä 2009 Aino palasi Suomeen. Harjoittelu oli vastannut täysin hänen odotuksiaan, vaikka välillä työtahti oli ollut hengästyttävä. Ahertaminen kuitenkin palkittiin, koska Aino palkattiin entisen pomonsa vanhempainloman sijaiseksi.

Kielitaito on arvokasta pääomaa

Harjoittelussa Ainolle oli haastavinta pärjätä ranskan kielellä työssään. Päivän päätteeksi oli vaikea löytää aikaa ja energiaa ranskan opintoihin.

– Sen sijaan, että yrittäisi puhua asiansa ranskaksi, tulee niin helposti aina lipsuttua perinteiseen englannin kielen käyttöön. Sosiaalinen elämä tarjosi Brysselissä lukuisia mahdollisuuksia vahvistaa ja harjoitella muitakin kieliä, mutta tuolloinkin keskustelu kääntyi helposti kaikille helppoon englannin kieleen, Aino tunnustaa.

Ennen harjoitteluun lähtemistä Aino koki ranskan kielen taitonsa aika vajavaisiksi, mutta tämä ei estänyt hänen eloaan Brysselissä. Työkieli oli englanti ja lisäksi Aino kävi ranskan tunneilla.

– Ihmisiin on huomattavasti helpompi tutustua kuin Suomessa, sillä Brysselissä oli paljon nuoria samanlaisissa tehtävissä. Hyödyllisintä olisi ollut käyttää työn ulkopuolella paljon enemmän muitakin kieliä kuin englantia. No, mutta ainakin englannin kielitaitoni vahvistui, Aino toteaa tyytyväisenä.

Työllä täytyy olla merkitystä

Tulevaisuudessa Aino haluaisi olla tekemisissä asioiden kanssa, joilla oikeasti on merkitystä. Hänelle on tärkeää kokea oma työ tärkeäksi juuri työn vuoksi, ei palkan tai statuksen. Jos nämä kriteerit täyttävä työ löytyy ulkomailta, hän on täysin valmis muuttamaan ulkomaille töihin.

Lähteet: CIMO, www.cimo.fi
Teksti Kristiina Tamminen