Ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittaneista 70 prosenttia suorittaa tutkintonsa määräajassa, eli neljässä vuodessa. Loput opiskelijoista keskeyttävät opintonsa tai tarvitsevat jatkoaikaa.

Yle kirjoittaa nettisivuillaan, että valmistumista hidastavat muun muassa opiskelijoiden yleistynyt työssäkäynti ja mielenterveysongelmat.

Oppilaitosten välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi Helsingin Metropolia yltää 80 prosentin valmistumistulokseen, kun valtionhallinnon laskennallinen suositus on 64 prosentin luokkaa.

Oikealla alalla jaksaa opiskella

Kun nuori on osannut valita oikean alan tai päässyt vaikeasti saatavaan opiskelupaikkaan, motivaatiota riittää.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopuolen opiskelijoista valtaosa valmistuu. Alalle hakeutuvilla on yleensä melko selkeä kuva tulevasta ammatistaan ja siksi motivaatio opiskella on korkealla, Yle kirjoittaa oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen edustajien arvelevan.

Myös pakollinen läsnäolo saattaa edistää opintojen etenemistä.

Motivaatiota tai ei, yhä useammat opiskelijat käyvät töissä opintojensa ohella. Kaikilla työn ja opintojen yhdistäminen ei suju ongelmitta ja pakollisia opintoja jää rästiin.

Valmistuminen tuo rahaa korkeakoululle

Opintojen viivästymiseen pusketaan vauhtia esimerkiksi henkilökohtaisen opinto-ohjauksen voimin.

Valmistuminen on kuitenkin tärkeää sekä työelämän että oppilaitosten rahoituksen kannalta. Oppilaitokset saavat tulosrahoitusta riippuen valmistuneiden tutkintojen määrästä.

Ammattikorkeakoulujen tutkintotahti on laissa määritelty ankarammin kuin yliopistoissa. Yleensä AMK-paperit saa neljässä vuodessa. Sen jälkeen on mahdollista saada kaksi vuotta lisäaikaa.

Lisävuosien jälkeen armoa ei saa, joten suoritettuja opintoja ei kannata heittää hukkaan. Jos kuitenkin haluaa valmistua, pitää opiskella avoimen ammattikorkeakoulun puolella tai hakeutua uudelleen tutkinto-opiskelijaksi.

Yle: Työt ja masennus viivästyttävät opintoja ammattikorkeakoulussa

Tutustu ammattikorkeakoulualoihin