Alan valinnassa tunne voittaa järjen

Tulevaisuuden ala kannattaa valita tunteella, mutta työllistymistäkin on hyvä pohtia. Tulevaisuuden töissä korostuvat ympäristötietous ja sosiaaliset taidot ja niihin kannattaakin satsata jatko-opinnoissa ja vapaa-ajallakin.

Työttömyyttä ei todennäköisesti tarvitse tulevaisuudessa murehtia, jos valitsee ammattinsa hoitoalalta, kasvatusalalta tai opiskelee diplomi-insinööriksi, arvioi Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu.

Hoitoala tarvitsee tekijöitä, koska väestön ikääntyessä myös hoidon tarve lisääntyy. Myös koulutus- ja kasvatustehtäviin tarvitaan tulevaisuudessakin osaajia. Taulu povaa insinööreillekin töitä:

– Vaikka teollisuutta siirtyy ulkomaille, suunnittelutehtävät voivat jopa lisääntyvät ja jos opetuksen taso pysyy korkeana, niin diplomi-insinöörien työllistyminen pysyy oikein hyvänä, Taulu sanoo.

Akavan opiskelijavaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Meriniemi kannustaa nuoria satsaamaan myös ympäristöosaamiseen.

– Vaikkei suoraan haluaisi tehdä töitä ympäristöalalla, niin osaamista kannattaa lisätä. Tulevaisuudessa kehitys ja päätökset tehdään ympäristön ehdoilla, joten rohkaisisin nuoria ottamaan ympäristöalan esimerkiksi sivuaineeksi, Meriniemi tuumailee.

Akavan arviot tulevaisuudessa työllistävistä aloista perustuvat tähän asti toteutuneeseen työllisyyskehitykseen. Akavalla on koulutus- ja työllisyystilastoja 20 vuoden ajalta.

Alojen työllisyyskehityksen seuraaminen kuuluu myös liittojen edunvalvontaan. Ammattiryhmät eivät halua, että aloille tulisi ylikoulutusta, sillä se lisää työttömyyttä. Jos jollain alalla on paljon työttömyyttä, alalle on usein myös liikaa koulutusta.

Kiinnostavaa ja kannattavaa voi yhdistellä

Valmistumisen jälkeiseen työllistymisen pohtimiseen ei pidä kuitenkaan tuhlata liikaa paukkuja. Heikki Taulu kehottaa omaa alaa pohtivia nuoria tekemään valinnan oman mielenkiinnon perusteella. Samaan kannustaa Meriniemi.
 
 – Kannattaa miettiä, mikä on oma kiinnostuksen kohde, mutta kannattaa myös tutustua alan ammatteihin laajemmin, eikä jumittua ensimmäisenä mieleen tulevaan ammattiin, Meriniemi muotoilee.

Työllistymismahdollisuuksia voi jatko-opinnoissa parantaa myös erilaisilla aineyhdistelmillä. Heikki Taulu esimerkiksi luki pääaineena kansantaloustiedettä ja valitsi sivuaineeksi intohimonsa filosofian, joka ei välttämättä lisää työmahdollisuuksien kirjoa.

Erilaiset ammatit työllistävät eri tavoin. Esimerkiksi lääkäriksi ja opettajaksi valmistuvat tietävät tulevaisuuden ammattinsa, mutta esimerkiksi valtiotieteen maisterin tehtävien kirjo on laaja. Myös alueellisuus kannattaa huomioida: lääkäreitä tarvitaan kaikkialla, mutta esimerkiksi valtiotieteilijöiden työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle.

Oli alavalinta mikä hyvänsä, akavalaiset kannustavat kouluttautumaan:

– Viime aikoina on puhuttu korkeasti koulutettujen työttömyydestä, mutta silti tilastojen valossa voi sanoa, että mitä korkeammin koulutettu on, sitä pienempi on työttömyyden riski, Taulu painottaa.

Tapa tehdä työtä muuttuu

Tuomas Meriniemen mielestä nuorten kannattaa huomioida myös työelämän murros. Niin sanotun nettiin syntyneen sukupolven työelämä voi olla 20 vuoden päästä hyvin erilainen kuin nyt. Meriniemi uskoo, että työn tekemiseen löydetään ja kehitetään uusia tapoja, jotta työstä tulee mielekkäämpää ja tuottavuus kasvaa.

– Esimerkiksi etätyö lisääntyy varmasti, eikä se tarkoita välttämättä yksin työskentelyä. Etätyö voi tarkoittaa vaikka neuvotteluja ja tiimityöskentelyä netissä, Meriniemi kuvaa.

Hän korostaa myös sosiaalisten taitojen tärkeyttä, sillä työtä tehdään yhä enemmän ryhmissä ja tiimeissä. Taitoja kannattaa harjoittaa jo koulussa ja esimeriksi harrastusten kautta.
 
 – Onneksi puhutaan myös elinikäisestä oppimisesta, sillä työtehtävien sisältö muuttuu myös, vaikka tehtävänimike pysyisi samana. Uusia asioita opitaan koko ajan matkan varrella.


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo