Energia-ala: Sähkölaitosasentaja ahertaa maalla ja ilmassa

Sähkölaitosasentajan työpäivät sujuvat ripeästi, sillä sisätiloissa ei tarvitse ikävystyä. Tässä ammatissa työmaa voi sijaita joka päivä eri paikassa.

 

Janne kouluttautui sähköasentajaksi - ja opiskelee edelleen

Aurinko säteilee sinisen kypärän kiiltävää pintaa vasten, kun turkulainen sähkölaitosasentaja Janne Kilpi vaihtaa katuvalaisimen lamppua korkeuksissa.

– Moni sanoo, että onpa onni, että saatte olla ulkona koko ajan. Vesisateessa, rännässä ja kylmässä se on kuitenkin vähän eri juttu, Kilpi nauraa.

24-vuotias Kilpi on työskennellyt energiayhtiö Turku Energiassa pian neljä vuotta.

Peruskoulun jälkeen Kilpi mietti itselleen sopivaa alaa, ja totesi, että Turun ammatti-instituutin tarjoama sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto vaikutti kiinnostavimmalta.

Neljän vuoden opiskelun jälkeen vastavalmistunut sähkö- ja automaatioasentaja pääsi töihin Turku Energialle.

Kilpi ehti työskennellä yhtiössä pari vuotta, kun hän työnantajan ehdotuksesta päätti kouluttaa itseään vielä lisää. Sähkölaitosasentajan tutkinto onnistui kahdessa vuodessa oppisopimuskoulutuksena Turku Energiassa.

Alan töissä oleva sähköalan perustutkinnon suorittanut voi opiskella työn ohella sähkölaitosasentajaksi oppisopimuskoulutuksena. Opiskeluajasta saa usein saman palkan kuin normaalista työstä.

Sähkölaitosasentajan työpaikka on ulkona

Työpäivänä ei tarvitse istuskella sisällä, vaan työpaikka sijaitsee siellä, missä sähkölaitosasentajaa tarvitaan.

Kilpi työskentelee tällä hetkellä katuvalopuolella. Miehen tehtävänä on esimerkiksi vaihtaa katuvalojen lamppuja sekä huoltaa kolareissa vaurioituneita pylväitä.

Sähkölaitosasentajan työtehtävät sijaitsevat usein korkeuksissa. Katuvalopuolen työntekijät huoltavat lamppuja turvallisesti nosturiauton korissa, mutta ilmakaapelipuolella kivutaan pylväisiin vetämään linjaa. Maakaapelin vetäjät puolestaan työskentelevät tukevasti maan pinnalla.

Etenkin ilmakaapelipuolen työ vaatii myös jonkin verran fyysistä kuntoa.

– Olisihan se hyvä, ettei ihan heti olisi hiessä, kun ensimmäisestä pylväästä tulee alas, Kilpi nauraa.

Fyysinen työ ei silti katso sukupuolta. Kilven mielestä ala soveltuu yhtä hyvin miehille kuin naisillekin.

– Naiset ovat monta kertaa paljon tarkempia kuin me, turkulainen muistuttaa.

Koulutettuja tekijöitä tarvitaan

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lama on vähentänyt työpaikkoja myös energia-alalla. Toisaalta alalta siirtyy lähivuosina eläkkeelle paljon väkeä. Kun talous kääntyy jälleen nousuun, tarvitaan alalle lisää koulutettua työvoimaa.

Kilpi ei ole taantuman vaikutuksia huomannut.

– Olen kyllä ollut tyytyväinen Turku Energialla, koska tämä on varma paikka työnantajana ja palkka on kohtuullinen.

Kilven tämän hetkinen tuntipalkka on 12,70 euroa. Työ on osittain myös urakkaluontoista, ja urakoista maksetaan usein paremmin.

Yhtenä työn parhaimmista puolista Kilpi näkee vakituiset työajat sekä työn vaihtelevuuden. Kolarissa vaurioitunut katuvalopylväs kun on aina erilainen ja konstit sen korjaamiseen täytyy keksiä tilanteen mukaan.

− Mielekkäintä on oikeastaan se, että täytyy ruveta soveltamaan. Soveltamisala tämä on, mies hymyilee.

Teksti ja kuvat: Anssi Paloposki

 Tutustu energia-alan työpaikkoihin!


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo