Kansainvälistyminen on opiskelijan viisas päätös

Kansainvälistyä voi lounastamalla Nairobista Suomeen tulleen opiskelijan kanssa tai lähtemällä Inariin. Vaihtoehtoisesti voi lähteä vaihtoon tai suorittaa tutkinnon ulkomailla. Työllistymisen kannalta tärkeintä on, että hankkii kokemusta vieraista kulttuureista ja opiskelee kieliä.

Kansainvälisyyteen kannattaa opiskeluaikana panostaa, sillä esimerkiksi kielitaitoa ja vieraiden kulttuurien tuntemusta tarvitaan työelämässä. Neuvottelut vieraalla kielellä, työmatkat ulkomaille ja ulkomaalaiset työkaverit ovat monissa yrityksissä arkea.

- Suomalaisilla työmarkkinoilla on koko ajan vähemmän työpaikkoja, joissa korkeasti koulutetulla osaajalla ei olisi työssään mitään kosketusta kansainvälisyyteen. Työmarkkinat kansainvälistyvät yhä enemmän, Akavan opiskelija-asiamies Maria Ranta (kuvassa) toteaa.

Akavalaiset ovatkin pohtineet kansainvälisyyden lisäämistä suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja yksi ehdotus on tutkintoon sisältyvä kansainvälistymisjakso. Sen aikana opiskelija voisi hankkia kulttuurien välistä tuntemusta ja osaamista ulkomailta – ja myös kotimaasta.

Kansainvälistymistä kotimaassa

Tyypillisesti kansainvälistä kokemusta voi opiskeluaikana hankkia lähtemällä vaihtoon ulkomaille tai suorittamalla työharjoittelun vieraassa maassa. Ja vaikka muualle lähteminen onkin hyvä tapa tutustua vieraan maan tapoihin ja ihmisiin, se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto.

Cimon  mukaan Suomessa oli 14 097 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa viime vuonna. Suomeen vaihto-opiskelemaan tulleita ulkomaalaisia oli samana vuonna 8 755. Akavan Maria Rannan mielestä korkeakoulujen ja opiskelijoiden pitäisikin hyödyntää muualta tulevien opiskelijoiden kulttuuritaustaa ja ammatillista osaamista.

Suomalaiset opiskelijat ja ulkomailta tulevat vaihto- ja tutkinto-opiskelijat voisivatkin Rannan mukaan tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Opiskelijaryhmiä pitäisi tukea luomaan yhteyksiä toisiinsa. Esimerkiksi yhteiset kurssiprojektit, ryhmätyöt ja suomalaisten ja vaihto-opiskelijoiden yhteiset lounastauot sekä parantavat kielitaitoa että tutustuttavat eri kulttuureista tulevat ihmiset toisiinsa.

Tässä pallo on pitkälti suomalaisten käsissä. Jyväskylän yliopiston ulkomaalaisille perustutkinto-opiskelijoille viime keväänä tekemässä kyselyssä selvisi, että yksi opiskelijoiden suurimmista haasteista oli suomalaisiin tutustuminen ja ystävystyminen.

- Suomessa on jo nyt kansainvälistä potentiaalia, josta emme ota kaikkea hyötyä irti, Ranta huomauttaa.

- Vaikka maailma kansainvälistyy, Suomen sisälläkin on kulttuurista kirjavuutta, joista opiskelijoilla ei ole tuntemusta. Etelä-Suomessa kasvanut ja opiskellut nuori voisi saada uusia näkökulmia ja taitoja sopeutua erilaisiin olosuhteisiin esimerkiksi viettämällä aikaa Inarissa tutustuen saamen kieleen ja kulttuurin.

Ranta kehottaakin nuoria pitämään silmänsä auki erilaisten vaihtoehtojen suhteen:

- Kaikki eivät voi tai halua lähteä vaihtoon. Esimerkiksi lasten kanssa vaihtoon lähteminen on hankala prosessi, joten vaihtoehtoja tulee olla tarjolla. Osaamista on monenlaista ja sitä voi hankkia eri tavoin. Tätä olisi hyvä pureskella myös korkeakouluissa.

Vaihtokokemuksesta pitää saada opintopisteitä

Akavalaiset näkevät korkeakoulumaailmassa kansainvälistymisen tiellä kompastuskiven: Ulkomailla suoritettuja opintoja ei aina automaattisesti lueta hyväksi suomalaisessa korkeakoulussa.

- Vaihtoon lähtöä helpottaa se, että vaihdon aikana suoritetut pisteet saa vaivattomasti liitettyä osaksi tutkintoa. Lisäksi kaikilla halukkailla pitäisi olla mahdollisuus lähteä ulkomaille, vaihtoon tai harjoitteluun, Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma (kuvassa) sanoo.

Työnantajat, niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin yritykset, arvostavat ulkomailta hankittuja kokemuksia, joten vaihtoon lähtö on satsaus työuraan.

Ulkomainen tutkinto voi olla etu

Tutkintoa ulkomailla suorittavia nuoria oli Kelan  tilastojen mukaan 4 473 lukukaudella 2008–2009. Heistä 93 prosenttia suoritti korkeakoulututkintoa. Ulkomailla asuttujen vuosien aikana he oppivat vieraan kielen ja kulttuurin täysin ja varsinkin kansainvälisissä työtehtävissä taidoista on etua.

Suomessa ulkomaisten tutkintojen virallisesta tunnustamisesta vastaa Opetushallitus . Käytännössä opiskelija saa todistuksen siitä, mitä suomalaista tutkintoa ulkomainen tutkinto vastaa. Joskus tutkintoja ei kuitenkaan hyväksytä ja siksi Folkersma kehottaa muiden maiden yliopistoista kiinnostuneita valitsemaan opinahjonsa huolella.

Jos opinahjo on tunnettu ja nuoren aikomus on luoda kansainvälistä uraa, tutkinto on etu. Jos mieli halajaa Suomen työmarkkinoille, voi harkita tutkinnon toisen osan, kandin tai maisterin suorittamista kotimaassa.

 - Suomessa verkostoituminen on tärkeää ja jos on suorittanut koko tutkinnon muualla, verkosto jää helposti heikommaksi, Folkersma pohtii työllistymismahdollisuuksia.

- Tuntemattomamman tutkinnon suorittaneen kannattaa työnhakuvaiheessa kertoa selkeästi, millaisesta tutkinnosta on kyse ja mitä suomalaista tutkintoa se vastaa. Loppujen lopuksi on erityisesti yksityisellä sektorilla työnantajasta kiinni, miten hän tutkintoon suhtautuu, Folkersma sanoo.
 

 

Lisää tietoa kansainvälistymisestä


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo