Kesäduunari: Duuni luistaa kun nämä muistaa

Jos kevään työhakemusrumba päättyi kesätyöpaikkaan, on syytä hymyyn. Fiksu kesätyöläinen tuntee oikeutensa, mutta tuskin kukaan osaa työsopimuslakia etu- ja takaperin. Onneksi Kesäduunari-puhelin osaa auttaa häkeltynyttä nuorta.

Terve Joonas, onko kesäduunissa kivaa?

– Todella kivaa! On mielenkiintoisia työtehtäviä ja mukavat työkaverit.

Hyvä homma! Olisi vähän kysyttävää. Olen nimittäin ajatellut tehdä töitä kesällä. Kapulakielisten työehtosopimusten lukeminen on tylsää ja vaikeaa. Kannattaako niitä oikeasti katsella ennen kuin menee kirjoittamaan työsopimuksen?

– Kyllä kannattaa. Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, siinä lukee ne

vähimmäisvaatimukset, joita työsopimuksessa kuuluu noudattaa.

Mistä voi tietää, mikä oman alan työehtosopimus on ja onko se yleissitova?

– Tänne Kesäduunaripuhelimeen  voi soittaa myös. Meiltä saa juridista tulkinta-apua, jos asiat eivät ole niin selkeitä.

Soppariasiat selväksi

Työnantajat on varmaan Suomessa ihan rehellisiä. Ei kai pitkää työsopimusta tarvitse niin tarkkaan lukea?

– En allekirjoittaisi tuota täysin. Työnantajan koosta riippumatta välillä yritetään kokeilla kepillä jäätä ja laistaa työsuhteen ehdoista.

Onko sellainen nyt sitten reilua?

– Ei missään nimessä.  On paljo nuoria, jotka eivät omaa vielä täydellistä pätevyyttä oman alan töihin, mutta harjoittelijoina heitä voidaan kuitenkin käyttää samanlaisiin työtehtäviin kuin vakituisia työntekijöitä. Kun työvoima on halpaa, tuntuu oudolta, ettei haluta tarjota sellaisia työsuhteen etuja, jotka työntekijälle kuuluisi.

Okei, missä kohtaa pitää olla tarkkana?

– Palkan ja lisien, mutta myös työsopimuksen päättämisen kanssa. Kesätyösopimukset ovat määräaikaisia, joten niitä ei voida päättää kuin purkamalla. Purkaminen vaatii ankaramman perusteen kuin irtisanominen. Isommat työnantajat liittävät usein sopimukseen koeaikaehdon. Kesätyöt kestävät yleensä 3 – 4 kuukautta, joten koeaika voi olla maksimissaan puolet siitä, eikä koeajalta saa maksaa huonompaa palkkaa.

Vai sillä lailla. Sitten kun sopimusta on allekirjoittamassa, voiko siihen tutustua paremmin omalla ajalla ja sanoa, että tulee vaikka seuraavana päivänä allekirjoittamaan sen?

– Se on ihan suositeltavaa, mutta vaatii pokkaa. Kannattaa muistaa, että sopimusehdot, kuten palkka, jotka on määrätty alle työehtosopimuksen, ovat pätemättömiä. Moni työnantaja ei tarjoa kirjallista sopimusta lainkaan. Työnantajan täytyy kuitenkin antaa kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista ekan palkkakauden aikana. Mutta jos työsopimusta ei tehdä kirjallisesti, siinä, ei voi olla koeaikaehtoakaan. Osa sopimusehdoista sulkeutuu pois, jos sopimusta ei ole kirjallisena.

Homma hanskaan

Nimi alle ja sitten vaan 60 tuntia töitä viikossa  – rahan tuloa ei voi estää.

– Riippuu työntekijän iästä. Yli 15-vuotiaat saavat tehdä työaikalain mukaista täyttä työviikkoa, 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Sitten on työajan tasausjärjestelmiä, esimerkiksi kolmessa viikossa työtunnit ei saa mennä keskimäärin yli 40 tunnin. Järjestelmä voi olla aiheellinen esimerkiksi ravintola-alalla, jossa on epäsäännölliset työajat.

Itsekö niitä työtunteja on laskettava?

– Työnantajalla on velvoite seurata näitä asioita. Lisäksi työntekijän kannattaa myös itse pitää kirjaa tehdyistä työajoista omaa tarkistusta varten.

Kuvitellaan, että eka työvuoro on takana. Oli tosi mielenkiintoista olla kioskilla yksin ekana iltana. Mutta eipä kukaan kertonut, miten sitä Veikkauksen konettakaan käytetään.

– Työnantajan pitää tutustuttaa uusi työntekijä työmenetelmiin ja -välineisiin. Pitää rohkeasti kysyä ja pyytää neuvoa.

Entä jos esimies on hir-ve-än kiireinen, eikä opastusta meinaa saada?

– Kannattaa kääntyä luottamusmiehen puoleen, jos työpaikka on sen kokoinen, että siellä on luottamusmies. Pienillä työpaikoilla sitä ei välttämättä ole. Sitten vanhemmilta kollegoilta voi kysyä.

Duunit pakettiin

Jees. No työt alkoivat toukokuun lopussa ja eka palkka tuli kesäkuun viimeisenä päivänä… Mutta mä tein kaksi viikkoa iltavuoroa eikä palkkakuitissa mitään lisiä näy. Mitäs nyt?

– Jos kuuluu työntekijäliittoon, liitolta saa apua näissä asioissa. Kesäduunaripuhelin antaa neuvoja, mutta emme hoida asioita kenenkään puolesta. Kannattaa kuitenkin ensin yrittää sopia työnantajan kanssa, koska riitely maksaa.

No niin, kesä meni töissä hikoillessa. Tein muuten hyvää duunia! Vielä kun saisi jonkin todistuksen siitä. Pomo vaan on niin kiireinen, ettei se vissiin ehdi mitään todistuksia kirjoittelemaan.

– Työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen vielä kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Siinä on oltava muun muassa kuvaus työtehtävistä ja kuvaus henkilökohtaisista työtaidoista, jos työntekijä sitä pyytää.

Vaikuttaa siltä,  että homma toimii. On helppoa olla kesäduunari, kun laki suojelee. Voikin ottaa sitten vähän rennommin töissä heinäkuussa, kun olisi festareitakin tulossa…

– Kun nimen vetää alle työsopimukseen, se velvoittaa myös työntekijää. Kun noudattaa määräyksiä ja tulee ajoissa joka paikkaan, pärjää kyllä. Maalaisjärkeä saa käyttää, se voi tulevaisuudessa poikia lisää työtehtäviä.

Kiitos vinkeistä. Lähdenpä tästä after workille terassille, että hyvää työpäivän jatkoa vaan sinne!

Jokainen työntekijä kohtaa varmasti ongelmatilanteita työuran alkupuolella. Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen Kesäduunari –puhelin auttaa työntekijöitä teini-ikäisistä korkeakouluopiskelijoihin numerossa 0800 179 279 arkisin klo 9 – 15. Neuvova puhelin on maksuton. Kysymyksen voi jättää myös netissä. Kysymyksiin vastaa viidennen vuoden oikeustieteen opiskelija  Joonas Tutti.

3 + 1 vinkkiä

1) Tsekkaa oman alasi työehtosopimus ja onko se yleissitova. Tiedät, mitä voit työnantajalta vaatia.
 2) Lue työsopimus huolella ja pyydä tarvittaessa lisäaikaa. Jos tehdään suullinen sopimus, voit vaatia kirjallista selvitystä työsuhteen ehdoista.
 3) Ongelmatilanteissa työpaikoilla voi kääntyä luottamusmiehen puoleen
 
 +1) Työsopimus- ja palkkausasioista saa ja kannattaa keskustella työkavereiden kanssa. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, tietoa jakamalla siitä voi päästä selville. Joukolla on myös helpompi mennä työnantajan puheille vaatimaan oikeuksia kuin yksin.

 


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo