Lukioranking: Ole tarkkana tilastojen kanssa

Ylioppilastutkintotuloksiin pohjautuvat lukiovertailut antavat varsin yksipuolisen kuvan lukioiden paremmuusjärjestyksestä. Asiantuntijoiden viesti on selkeä: Pelkkiin tilastoihin ei kannata sokeasti luottaa.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen pitää esimerkiksi Helsingin Sanomien ja MTV3:n julkaisemia lukiovertailuja yksipuolisina, koska ne eivät kerro esimerkiksi siitä, millä arvosanoilla lukioihin tullaan, millainen ilmapiiri, terveydenhuolto ja opetuksen laatu koulussa on.

– Lukiorankkausten arvo on lähinnä viihteellinen. Vanhemmat kuitenkin usein katsovat tuloksia, ja tekevät näillä perusteilla perhepiirissä valinnan nuoren lukiosta. Jos lukiovertailuja halutaan tehdä, olisi syytä käyttää monipuolisempaa laadunmittausta, jossa myös taustat otetaan huomioon.

Ylioppilastutkintolautakunnan kansliapäällikkö Anneli Roman tyrmää tällaiset listat.

– Ylioppilastutkintolautakunta ei kannata minkäänlaista lukiovertailua, se ei ole Suomessa tarpeen. Olemme kuitenkin velvollisia luovuttamaan tiedot haluaville viestimille korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, Roman toteaa.

Täytyy katsoa arvosanojen taakse

Mediassa esiintyvät lukiovertailut perustuvat ylioppilastodistuksen arvosanoista saatujen pisteiden keskiarvoon. Tilastot kuitenkin jättävät kertomatta esimerkiksi, millä keskiarvoilla lukioihin on tultu, paljonko opettajia on suhteessa oppilaisiin ja kuinka paljon ylioppilaita kussakin lukiossa on.

Esimerkiksi Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu keikkuu vuodesta toiseen aivan listan terävimmässä kärjessä. Myös lukioon pyrkivien oppilaiden keskiarvo on hyvin korkea, joten on todennäköistä, että lukiosta kirjoitetaankin huippuarvosanoin.

Moniin maakuntalukioihin saattaa päästä alemmalla keskiarvolla. Pienimmissä lukiossa abiturientteja saattaa olla vuodessa vain muutama, jolloin tulokset voivat vuosittain heittelehtiä hyvinkin paljon.

Lukioranking on vain yksi mittari

MTV3:n toimittaja Hanna Ruokangas ei halua käyttää lukiovertailussa sanaa ranking. Tarkoituksena ei ole laittaa lukioita lopulliseen paremmuusjärjestykseen, mutta ainoan valtakunnallisen kokeen tulokset ovat yksi mittari.

– Täytyy luottaa fiksuihin suomalaisiin, että eivät ajattele tämän olevan ainut mittari, joilla lukioita voidaan verrata. Me toki selvitämme jutussa, miten olemme tilastot tehneet, ja mitä niissä mitataan, Ruokangas muistuttaa.

– Vuonna 2002 Opetusalan Ammattijärjestön ja Lukiolaisten liiton kanta oli, että tasoerot ääripäissä on liian suuret. Me emme kuitenkaan niitä eroja luo, vaan tiedotamme niistä.

Näin rankingit tehdään:

  • Tiedotusvälineet tekevät lukiorankkaukset perustuen puoltoääniin eli ylioppilastodistuksen arvosanoihin.
  • Puoltoäänistä kerätyt pisteet menevät siten, että laudaturista saa 7, eximiasta 6, Magnasta 5 ja niin edelleen. Kunkin lukion ylioppilastodistuksista lasketaan keskiarvot, jonka mukaan paremmuusjärjestys luodaan.
  • Esimerkiksi Helsingin Sanomilla rankkaus perustuu vain neljään pakolliseen aineeseen kun taas MTV3 laskee yhteen kaikki kirjoitetut aineet.

 

Muissa medioissa kirjoitettua:


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo