Nuorten into vaikuttaa periytyy kotoa

Nuoret jakaantuvat kahteen leiriin, innokkaisiin osallistujiin ja vaikuttamisen olankohautuksella teilaaviin. Toisaalta monet nuoret haluaisivat, että vaikuttamisesta puhuttaisiin enemmän ja että siitä tulisi helpompaa. Entä mikä on kodin ja koulun vastuu nuorten innostamisessa?

Jossain on vikaa. Eivätkö asiat kohtaa nuoria vai eivätkö vaikuttamisen kanavat ole oikeita?

Oikeusministeriön demokratiayksikössä on selvät sävelet: he haluavat selvittää, millä tavalla nuoria voidaan innostaa ja aktivoida yhteiskunnan toimintaan ja mitkä ovat nuorten mielestä oikeat keinot vaikuttamiseen.

Demokratiayksikön vetäjä Sari Aalto-Matturi kertoo, että yksikkö yrittää saada aikaan yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka käytännössä edistävät nuorten asiaa. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä toimintatapojen kehittäminen on vaikeaa, vaikka halua on.

- Tutkimustulokset osoittavat, että keinot ja tavat vaikuttaa eivät ole nuorille itsestään selvä juttu. Heille jää usein vieraaksi, miten omiin asioihin voi vaikuttaa, Aalto-Matturi toteaa.

Tulevaisuuden toivot ovat myös jakaantuneet karkeasti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä on aktiivinen, kiinnostunut ja mukana yhteisissä asioissa, kun taas toisessa ryhmässä on nuoria, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita ympärillä tapahtuvista asioista, eivätkä välttämättä koe edes tarvetta vaikuttaa.

Vaikuttamisen pitäisi olla mutkattomampaa

Demokratiayksikkö kerää tietoa nuorten ajatuksista muun muassa erilaisten hankkeiden ja projektien kautta.

Esimerkiksi YES-yhdenvertaisuus etusijalle –hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa perusoikeuksista, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä innostaa toimintaan. Hankkeen kohderyhmiä ovat nuoret ja maahanmuuttajat.

Otakantaa.fi –foorumi on osa hanketta ja siellä on koko ajan avoimia keskusteluja, joiden kautta kansalaiset voivat kertoa mielipiteensä. Projektikoordinaattori Ulla Grönlund kertoo, että hankkeen tarkoitus on tukea oivallusta, että kaikilla on oikeus osallistua.

- Viesti on, että etsi omat keinosi ja lähde toteuttamaan niitä, Grönlund muotoilee.

Tämän viikon maanantaina foorumilla päättyi keskustelu Nuoretko muka passiivisia? Tarkoitus oli selvittää asioita, joihin nuoret haluavat vaikuttaa. Useampi nuori totesi vastauksessaan, että vaikuttamisen pitäisi olla helpompaa ja mutkattomampaa.

Moni vastaaja myös toivoi, että koulussa tutustuttaisiin paremmin yhteiskunnan päätöksentekoon. Vastaajat kokivat, että jo alemmilla luokilla oppilailla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa koulun arjessa tapahtuviin asioihin.

Erään vastauksen mukaan nuoret ovat kiinnostuneita talonvaltauksista, nettipiratismista ja työvoimatoimistojen asenteista alle 25-vuotiaisiin. Hän kysyy, onko ihme, jos nuoria ei kiinnosta äänestää, kun poliitikot eivät puhu samoista asioista.

Vanhempien pitää näyttää mallia

Aalto-Matturin ja Grönlundin mielestä nuorten ajatusmaailman muutos pitäisi lähteä kodeista ja koulutusta. Jo lasten pitäisi saada kokemuksia asioihin vaikuttamisesta ja päättämisestä arkisten asioiden kautta.

Äänestämiskäyttäytyminen on hyvä esimerkki kodin roolista. Jos vanhemmat ovat passiivisia, eivätkä välitä oikeudesta äänestää, se välittyy nuorille ja kierre jää usein päälle.

- Luin erään tutkimuksen, jonka mukaan suurin este nuorten osallistumiselle on juuri aikuisten näyttämä malli, Ulla Grönlund hämmästelee.

Myös koulujen tapoihin pitäisi naisten kokemuksen mukaan saada muutosta. Jos koulussa ei käytetä aikaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan tutustumiseen, on esimerkiksi ensimmäinen äänestyskerta nuorelle hämmentävää.

Koulumaailman varauksellinen suhtautuminen politiikkaan on Aalto-Matturin ja Grönlundin mielestä kummallista. Koulujen pitää aukaista ovensa puolueiden edustajille, jotka voisivat käydä kertomassa työstään ja työstä eduskunnassa ja kunnallispolitiikassa.

- On hassua, että seksivalistuksen myötä kouluissa voi puhua seksistä, mutta politiikasta ei, Aalto-Matturi toteaa.

Artikkelin kuvat ovat jutussa mainitun hankkeen järjestämästä demokratiatyöpajasta, jossa helsinkiläiset venäjänkieliset nuoret opiskelivat demokratiaan ja oikeuksiin liittyviä asioita.

Käy lukemassa, mitä Nuoretko muka passiivisia? –kyselyyn on kirjoitettu.

Kansanvalta-sivuilla voit tutustua erilaisiin tapoihin vaikuttaa.


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo