Opiskelu: Kalle Kiireetön vai Heidi Hoppuilija? Kaksi tapaa suorittaa korkeakoulututkinto

Lukion jälkeen korkeakouluun, korkeakoulusta tavoiteajassa tutkinto, nopeasti työelämään takomaan rahaa yhteiskunnalle. Tradenomiksi valmistunut myyntipäällikkö Marica Thorén toteutti päättäjien unelman. Useimmilla korkeakouluopinnot kuitenkin venähtävät. Näin kävi valtiotieteitten opiskelija Jukka-Pekka Rantakokolle.


Ennätysajassa tradenomiksi

Helsinkiläinen Marica Thorén, 24, valmistui tradenomiksi vuotta ennen tavoiteajan umpeutumista. Hän suoritti liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon 2,5 vuodessa.

Thorén aloitti opinnot silloisessa Haaga ammattikorkeakoulussa syksyllä 2005. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan yleensä valmiina annetun ohjelman mukaisesti. Se on suunniteltu noudattelemaan opintojen suositeltua suoritusjärjestystä.

Thorén katsoi kuitenkin alusta asti pidemmälle:

– Opiskelin jo ensimmäisenä vuotena syventäviä opintoja suositusten ulkopuolelta.

Välivuoden aikana hän oli suorittanut Helsingin kauppakorkeakoulussa avoimia opintoja, joita ei kuitenkaan hyväksiluettu tradenomin tutkintoon. Syksyllä 2007 Thorén huomasi yhtäkkiä olevansa opinnäytetyötä ja muutamaa kurssia vaille valmis tradenomi.

Nykyään myyntipäällikkönä työskentelevä Thorén vakuuttaa, ettei tinkinyt muusta elämästään opiskelujen kustannuksella.

– En mielestäni huhkinut hiki hatussa. Tapasin kavereita ja kävin osa-aikaisesti töissä.

Opintojaan suunnittelevaa Thorén kehottaa katselemaan yli raja-aitojen. Kursseja voi käydä kokeilemassa, ja etsiä rohkeasti omia kiinnostuksen kohteitaan. Jokaiseen tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja, joita voi myös lähteä kartuttamaan ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.

Akateeminen voi nautiskella sivuaineista

Jukka-Pekka Rantakokko, 25, aloitti opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2003. Tällä hetkellä opintopisteitä on plakkarissa jo maisterintutkintoon vaadittavat 300 opintopistettä, mutta matkan varrella vaihtunut pääaine, laajat sivuaineopinnot, työharjoittelu ja vaihto viivästyttävät opintoja vielä vuodella.

– En kadu. Sitä pitää tehdä, mikä kiinnostaa, Rantakokko sanoo.

Hän ei ole yksin pitkäksi venähtäneen opiskelunsa kanssa: vuonna 2008 valtiotieteellisestä valmistuttiin keskimäärin kahdeksassa vuodessa. Maisteritutkinto suoritettiin viime vuonna keskimäärin seitsemässä vuodessa, kun suositeltu suoritusaika on 5,5 vuotta.

Rantakokko on paiskinut ahkerasti töitä opintojensa ohella, ja toiminut aktiivisesti myös opiskelijajärjestöissä. Varusmiespalvelus nielaisi opiskeluvuosista yhden.

– Erilaisten alojen näkeminen työkokemusta hankkimalla on ollut loistava asia. Mikäli haluaa työllistyä valtiotieteellisellä alalla koulutustaan vastaaviin tehtäviin, on tehtävä töitä jo opintojen ohella.

Linkit:


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo