Pääsykokeet: Lukemisen laatu päihittää määrän

Kevät on pelkkää lukemista ja pänttäämistä niille, jotka valmistautuvat yliopiston tai ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. Jotkut lukevat omatoimisesti, toiset hakevat koitokseen varmuutta valmennuskursseilta.

Julia Ahlfors.

Pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii aikaa, tahtoa ja itsekuria. Ja lukemista. Kukaan ei lue pääsykoekirjoja tai materiaalia hakijan puolesta, ei edes valmennuskurssin vetäjä. Pelkkä lukeminenkaan ei riitä, sillä kokeessa myös vastaustekniikalla on väliä.

Kaikki on kiinni oikeasta asenteesta ja motivaatiosta. Vantaalainen Julia Ahlfors (kuvassa), 18, aloitti lukemisen oikeustieteellisen pääsykokeeseen kirjoitusten jälkeen. Hän on helmikuusta lähtien ollut myös valmennuskurssilla.

Motivaatiosta Ahlforsilla ei ole pulaa, koska oikeustieteellinen on hänen haaveensa. Lukusuunnitelma ja aikataulukin ovat selkeät: hän istuu kuutena päivänä viikossa Tikkurilan kirjastossa ja lukee 6 - 8 tuntia ja jatkaa tahtia koepäivään asti.

Sanalistojen ulkoa opettelua

Valmennuskurssilla Ahlfors on oppinut, miten kannattaa opiskella ja miten hän oppii parhaiten.

– Minulle ei tullut mieleenkään ennen kurssia, että muistitekniikoitakin voi kehittää. Minulla visuaalinen muisti on ehdottomasti vahvin, hän kertoo.

Kurssilla on painotettu lukemistapaa: laatu on määrää parempi. Ensin pitää ymmärtää kokonaiskuva ja sen jälkeen hiotaan yksityiskohtia. Vaikka kirjat olisi lukenut 28 kertaa, se ei takaa läpipääsyä.

– Seuraavaksi kurssilla alkavat luennot pääsykoekirjoista. Ne käydään läpi todella tarkasti, opetellaan listoja ja sanoja ulkoa, Ahlfors kuvaa.

Liikunta vie ajatukset muualle

Englanti ja journalistiikka kiinnostavat 20-vuotiasta Henna Kivelää. Hän aikoi ensin keskittyä vain toisen aineen pääsykokeisiin, mutta totesi, että pystyy lukemaan jaksoittain molempia aineita.

Erilaisten kirjojen ja materiaalien luku on Kivelän mielestä tervetullutta vaihtelua.

Motivaatiota on, sillä kankaanpääläinen Kivelä haluaa keväällä päättyvän välivuoden jäävän viimeiseksi. Hyviä lehtiartikkeleita lukemalla hänellä säilyy tahto päästä itsekin joskus kirjoittamaan.

Kivelä lukee kotona, kun muu perhe on töissä ja koulussa. Tärkeintä on, että saa lukea rauhassa, ilman keskeytyksiä. Lukemisen hän aloitti kuukausi sitten ja aikoo Ahlforsin tavoin lukea kesän alkuun saakka. Kivelä lukee viisi päivää viikossa ja pyhittää viikonloput rentoutumiselle.

– Liikunta auttaa parhaiten saamaan ajatuksen muualle. Välillä lukiessa tuntuu, ettei mikään auta, mutta sitten on parempi tehdä jotain muuta hetken aikaa, Kivelä miettii.

Kertaaminen on kuuluisin äiti

Kivelällä on lukion jälkeen hyvässä muistissa itselle parhaat oppimistavat. Hän oppii parhaiten tekemällä ja rustaa muistiinpanoja lukemastaan.

Omaa oppimista on hyvä tarkastella myös kriittisesti. Kavereita ja perhettä voi pyytää kyselemään ja sitä kautta arvioida lukutavan toimivuutta.

Valmennuskurssilla pänttäävä Julia Ahlfors kertoo, että kurssilla järjestetään ennen varsinaista pääsykoetta useita harjoituskokeita, joissa selviää osaamisen taso.

Yksi parhaista oppimistavoista on Ahlforsin mielestä kertaus.

– Kertaaminen pitää muistaa. On tärkeää, että miettii lukemisen jälkeen mitä on juuri lukenut, eikä vain lue ja lue ja lue.

Lue lisää pääsykokeisiin valmistautumisesta Opiskelupaikan pääsykoeosiosta.


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo