Tekniikan ala: Insinööriksi ei synnytä, insinööriksi kasvetaan

Insinööriopiskelijat Paula Suokas ja Kalle Nurmi pelastavat tulevaisuudessa maailman. Mutta ensin he oikovat myyttejä insinööreistä.

Paula Suokas

Ikä: 25
Koulutus: Opiskelee tekstiili- ja vaatetustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Valmistuu keväällä.
Erityistä: Ei osaa ommella.

 

 

Myytti: Naiset eivät pärjää tekniikan alalla
”Pärjäävätkö naiset lukiossa? Oppimistahan sekin on, ja alalla pärjää, jos haluaa, se on asennekysymys. Vuosikurssillani on mimmejä, jotka ovat aina olleet kiinnostuneita koneista, mutta sitten on sellaisia, kuten minä, joille näytettiin ensimmäisellä tunnilla työkalupakki ja esiteltiin vasara ja ruuvimeisseli.

Fysiikka on ollut minulle vaikein aine. Pitää olla kuitenkin sinnikäs ja mennä uusintatentteihin ja vaikka uusia kursseja, niin minä tein.

Naisilla on usein myös miehiä pehmeämmät arvot, ja heillä on sisimmäinen vaisto johtaa ja ohjata muita tasapuolisesti. Voi olla, että tulevaisuudessa burn outien myötä kovat arvot jäävät pois ja pehmeät arvot ovat silloin naisten vahvuus. Nykypäivänä naisilla pitää vielä silti olla enemmän selkärankaa, että pääsee näyttämään kykynsä ja tehokkuutensa.”

Myytti: Insinöörit ovat putkiaivoja
”Suurin virhe on ajatella, että insinööriksi synnytään. Insinööriksi enemmänkin kasvetaan, ja peruslogiikka muokkautuu vuosien aikana omanlaiseksi. Opintoihin kuuluu paljon kursseja, joissa kehitetään innovatiivisuutta. Insinöörin maailmankuvan pitää pysyä avarana. Oppiminen ei saa loppua, kun koulu loppuu, vaan pitää mennä koko ajan tekniikan mukana.”

Myytti: Insinöörin työ on likaista
”Onhan konepajassa tekstiilipuolellakin öljyä, mutta ei sitä pidä pelätä. Jos ei ole ikinä liannut käsiään, on vain kirjalukenut, eikä ole saanut kosketusta työhön. Insinöörin papereilla on kuitenkin tarkoitus päästä ylemmän toimihenkilön pallille. Riippuu itsestä, millaista työtä haluaa tehdä. Insinöörin ydintyöt ovat tutkimus- ja kehitystyön parissa, ja kaupallisuus korostuu varsinkin omalla alallani.”

Myytti: Insinöörit työskentelevät vain koneiden parissa, eivät ihmisten
”Opiskeltava tutkinto on periaatteessa insinöörin perustutkinto, johon kuuluvat lisäksi alakohtaiset ammattiopinnot. Tutkinto toimii pohjana kaikenlaisille prosessitekniikan töille.

Haaveeni on lähteä valmistumisen jälkeen esimerkiksi Aasiaan tutustumaan tekstiiliteollisuuteen. Toivon sieltä saamani kokemuksen hyödyttävän työuraani kotimaassa. Samalla saisin matkustaa. Koska tunnen ympäristöasioita, olisi mielenkiintoista mennä halpatyövoimaa käyttävään tehtaaseen töihin. Ehkä pääsen kehittämään asioita.”

.......................................................................................................

Kalle Nurmi

Ikä: 22
Koulutus: Opiskelee toista vuotta rakennustekniikkaa Metropolia ammattikorkeakoulussa.
Erityistä: On ollut rakennuksilla töissä 15-vuotiaasta asti.

 

 

Myytti: Insinöörit työskentelevät vain koneiden parissa, eivät ihmisten
”Insinöörit työskentelevät hyvin paljon ihmisten kanssa. Uusien normien myötä yhteistyö kotimaisten ja kansanvälisten viranomaisten kanssa lisääntyy.

Jos merenpinta tulevaisuudessa nousee, tarvitaan eri alojen välistä yhteistyötä, joten neuvottelutyötä kyllä riittää. Insinöörit edistävät myös ihmisten hyvinvointia esimerkiksi psykologien kanssa, kun suunnitellaan työympäristöjä ja tehdään aluesuunnittelua.

Hyvinvoinnin kannalta työympäristön suunnittelussa tai aluesuunnittelussa voidaan tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä esimerkiksi psykologien kanssa.

Hyvä insinööri on looginen, avarakatseinen, sosiaalinen, neuvottelutaitoinen ja ehdottomasti järjestelmällinen. Koen, että vahvuuteni on kyky hallita montaa asiaa yhtä aikaa. Tekniikka on lähellä sydäntäni, olen halukas oppimaan uutta ja pääsemään eteenpäin.”

Myytti: Insinöörin työ on kaavamaista eikä siinä voi toteuttaa itseään
”Olin viime kesänä työnjohtoharjoittelussa ja jouduin miettimään soveltavia ratkaisuja. Esimerkiksi saneeraustyömailla vanhoista taloista löytyy usein jotain yllättävää. Silloin täytyy heti miettiä, miten tilanteesta luovitaan eteenpäin, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.

Nyt ja tulevaisuudessa insinöörit vastaavat suurelta osin oman alansa tutkimuksesta ja kehityksestä. Rakennusalalla insinöörit kehittävät esimerkiksi tuotannon tehokkuutta ja uusia työmenetelmiä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan kehitetään muun muassa seinien eristyksiä ja materiaalien ympäristöystävällisyyttä.”

Myytti: Insinöörin työ on likaista
”Työ ei ole lainkaan likaista, vaan paljolti toimistotyötä. Opintoihin kuuluukin esimerkiksi rakennusnormien opettelua. Niiden mukaan talot suunnitellaan sekä rakennetaan vastaamaan vaadittuja määräyksiä. Työ on sikäli myös ekologista, että suunnittelu tehdään suurimmaksi osaksi tietokoneilla, eikä paperilla.

Uskon, että tulevaisuudessa – muun muassa ilmastonmuutoksen takia – insinöörien suunnittelutyötä tarvitaan yhä enemmän. Toisaalta samaan aikaan vanhoja rakennuksia korjataan kuumeisesti ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, joten insinöörien työt myös rakennusmailla lisääntyvät. Jätteenkäsittelyyn kiinnitetään enemmän huomiota, sillä kierrätysvaatimukset kiristyvät. Haasteena on kehittää soveltavia ratkaisuja.”

Myytti: Insinöörit tienaavat mukavasti
”Mukava on suhteellinen käsite. Palkkataso on mielestäni koulutukseen nähden kohtuullinen, ja rakennusalalla on usein myös itsestä kiinni paljonko tienaa. Pohjapalkka on yleensä noin 2 000 – 2 800 euroa kuussa.

 

Kasvata itsesi insinööriksi!

Lue lisää osoitteesta www.insinooriksi.f.


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo