Yhteisöpedagogiikan opinnoissa yhdessä tekeminen on tärkeintä

23-vuotias Juhis Ranta ei ensi alkuun uskaltanut vaihtaa turvallisuusalalta yhteisöpedagogiikan opintoihin, mutta lopulta hakiessaan hän pääsi sisään jo ensimmäisellä yrittämällä. Hän löysi oman paikkansa muiden samanhenkisten joukosta HUMAKissa.

Juhis Ranta valmistui vuonna 2007 ammattikoulusta turvallisuusalalta. Jo valmistuessaan hän oli todennut, että kyseinen ala ei ole häntä varten. Valmistumisen jälkeen hän teki niitä töitä, mitä sai ja suoritti myös siviilipalveluksen. Juhiksen kaveri oli suositellut hänelle HUMAK in kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaa  jo aiemminkin, mutta Juhis ei ollut uskaltanut hakea, vaikka taustaa jo löytyikin, sillä hän toimi samoihin aikoihin muutamassa järjestössä hyvin aktiivisesti ja yhdistystoiminnan kiemurat alkoivat käydä tutuiksi.

Sivarin aikana Juhis intoutui etsimään taas uutta koulupaikkaa. Hän tutustui tarkemmin kyseiseen koulutusalaan ja pikkuhiljaa hänestä alkoi tuntua, että tämä voisi olla hänen juttunsa.

- Pääsin heittämällä sisään enkä ole katunut lainkaan. HUMAKissa parasta on joustavuus. On todella helppoa rakentaa opintopolusta itsensä näköinen ja neuvotella kurssien suoritustavasta, itse suoritin esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin perusteet opinnollistamalla eduskuntavaalikampanjani. HUMAKissa on tarjolla monia todella kiinnostavia kursseja, erilaisista taide- ja seikkailukasvatuksen kursseista laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin, Juhis kertoo.

Monipuolisia opintoja 

Yhteisöpedagogiikan alkupään opinnot sisältävät perusasioita muun muassa järjestötoiminnasta, nuorisotyöstä, ohjaamisesta ja viestinnästä. Perusopintojen jälkeen on mahdollista orientoitua muun muassa seikkailukasvatukseen, taide- ja kulttuurikasvatukseen tai mediakasvatukseen. Toisena vuonna perehdytään kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen, tutkimuksen tekemiseen ja kansalaisuuden käsitteisiin. Myöhemmin tehdään kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on palvella työelämää ja kehittää työpaikan toimintaa.

- Vaikka lähtökohtaisesti minua kiinnosti enemmän järjestöpuoli, olen kuitenkin päätynyt valitsemaan sosiaalisen vahvistamisen kursseja. Vapaaehtoispohjalta järjestökokemukseni oli niin vahvaa, että koin saavani sosiaalisen vahvistamisen kursseista enemmän hyötyä. Kuudennessa jaksossa lähden Tornioon suorittamaan seikkailukasvatusta, Juhis kertoo.

Yhteisöllisyys näkyy hyvin opinnoissa.

Juhiksen mukaan koulussa on todella hyvä henki.

- Tänne varmaankin lähtökohtaisesti valikoituu sellaisia persoonia, joiden on helppo tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pidämme kampuspäiviä, joissa järjestämme toisillemme mukavaa ohjelmaa, mikä auttaa ryhmäytymään ja toisaalta tutustumaan opiskelijatovereihin paremmin, Juhis kertoo.

Itse alalla tai yhteisöpedagogin työskentelyssä yhteisöllisyys näkyy työotteessa. Se, että lähtökohtana ei ole tehdä muille ja ylhäältäpäin annettuna vaan se, että toimitaan yhdessä ja tehdään muiden kanssa koko yhteisön kykyjä hyödyntäen luo myös työpaikalle yhteisöllisyyttä. Alan työt ovat Juhikselle jo tuttuja: hän on tehnyt opintojensa ohella nuorisokoteihin sijaisuuksia.

- Voisin kuvitella jatkavani lastensuojelupuolella. Myös ympäristökasvatuspuoli ja jossain ympäristöjärjestössä työskentely voisi tuntua hyvältä. Vaikka olen avoin enkä ole tehnyt kovin tarkkoja suunnitelmia, olisi kiva suorittaa se ylempi AMK tutkinto, Juhis paljastaa.


 
Etusivu Koulutus Opiskelijaelämä Pääsykoe Työpaikka & harjoittelu Ulkomaille Videot ja blogit Virtuaaliopo